Ensinnäkin, aika on kulunut tositositosi nopeasti. Tänään on melkeimpä ainoa päivä kun oon voinut vaan istua kotona tunti tolkulla eikä ole tarvinut liikkua minnekkään (paitsi aamulla kävin rekisteröitymässä koulullani, siitä lisää myöhemmin). Olen kattonut Salkkareita, blogannut (voiks noin sanoa? :D) ja lukenut uusinta Kauneus ja terveys lehteä, jonka Hilkka mulle kiltisti lähettää tänne. Mutta siis, yleensä tekemistä riittää paljon ja koko ajan, mikä on tosi hyvä. Välillä on kuitenkin kiva pitää välipäiviä, nytkin tiedän jo että loppu viikko on täynnä ohjelmaa. Vaihtarin elämä ei ole pelkkää juhlimista, välillä me vaan istutaan kahviloissa (tai syödään bageleita) tai jonkun luona kavereiden kanssa. Myöhemmin tänään oon itseasiassa menossa taas Lizzien luokse, koska Erin on vihdoin palannut Englannista ja meillä on ollut kova ikävä sitä. ;)
Kaverit! Ilman kavereita täällä kyllä kuolisi sosiaalisen elämän puutteeseen. Tai siis kyllähän Ride clubilla ja Locossa voisi käydä itsekseenkin, mutta kyllä se on paljon hauskempaa muiden ihmisten kanssa. Kavereita saa melkein automaattisesti, meidänkin porukka - n.s. perusporukka johon kuuluu minä ja englantilaiset tytöt Lizzie, Sarah, Erin ja Lette - muodostui heti ekana päivänä. Alettiin vaan hengailla yhdessä ja sitten jo suunniteltiin ja tehtiin kaikki mahdollinen aina yhdessä. :D Ei siis paljon tarvinut nähdä vaivaa. Perusporukan lisäksi meillä on toki muitakin kavereita joiden kanssa käydään bileissä ja joita nähdään bileissä, ihan miten sen haluaa ilmaista. Ja uusiakin ihmisiä tapaan jatkuvasti. Tosin sen oon kyllä huomannut että jos viettää monta päivää vaan englantilaisten kanssa eikä puhu suomea ollenkaan, niin suomi alkaa kuulostaa tosi tyhmältä (kuten eräs omassa blogissaan jo mainitsikin, mäkin oon alkanut käyttää sellasia täytesanoja kuin like; "tyyliin", "niinku", I mean; "mä meinaan", you know; "siis tietsä" , jne, vähän liikaa. ) Tämän takia pyrin aina jossain vaiheessa iltaa puhumaan suomea, mikäli paikalla on muita suomalaisia.
Kulttuurierot. Niistä mainitsin jo aikaisemmin, mutta ne on niitä asioita joista me puhutaan täällä eniten. Jos on koko elämänsä asunut Suomessa - kuten minä - ja tavannut pääasiassa vain suomalaisia ihmisiä, ulkomailla asuminen avaa silmiä tosi paljon. Toki Suomessakin voi tavata erilaisia ihmisiä, mutta on se silti ihan eri asia kuin oikeasti asua ja elää ihmisten keskellä jotka tulevat aivan erilaisesta ympäristöstä kuin itse. Niinkin yksinkertaiset asiat kuin koulu, ruoka, ja jopa lämpötila ovat saaneet aivan uuden merkityksen. Olen ainakin oppinut ettei mitään voi pitää itsestäänselvyytenä, ja että kyllä meillä suomalaisilla vaan on asiat harvinaisen hyvin. Ja kyllä se suomalainen koulujärjestelmäkin vaan on tosi tasa-arvoinen ja hyvä! :D
Paitsi muista maista ja muiden maiden tavoista, olen oppinut paljon myös Suomesta ja suomalaisuudesta. Ihmiset kyselee kaikenlaista vähän väliä, koska Suomi ei ole kovin yleisesti tunnettu paikka, joten olen "joutunut" paneutumaan oman maani historiaan, tapoihin ja ruokakulttuuriin. Miten te itse kuvailisitte ulkomaalaiselle, millaista on suomalainen ruoka? Toki on olemassa perinneruokia, mutta eihän me niitä syödä joka päivä. Olen selittänyt makaroonilaatikosta, karjalanpiirakoista, puurosta ja ruisleivästä, mutta noi kaikki on aika vaikeasti selitettävissä jos ei ole koskaan kyseisistä asioista kuullut. Salmiakkia olen jopa maistattanut ihmisillä, mutta 90% on vihannut sitä, yllättäen. :D Ei voi ymmärtää! (No okei voi. Mutta silti. Haha)
Olen ennenkin ollut ylpeä suomalaisuudetani, mutta täällä se on vaan korostunut. Suomalaiset ihmiset ovat hyvin organisoituneita (siis tietävät mitä pitää tehdä, milloin ja miten, ja myös hoitavat tarvittavat asiat ajallaan) ja osaavat ottaa muut hyvin huomioon, vaikka olisivatkin välillä ujoudessaan vähän tuppisuita. Suomalainen ruoka vaan on parasta maailmassa, eikä mikään voita Suomen kesäiltoja, mökkeilyä ja saunaa. Näin muuten painajaista etten päässyt viettämään juhannusta koska olin täällä...! Lisäksi olen oppinut arvostamaan muita kulttuureja ja ymmärtämään oikeastaan koko maailmaa paremmin.
Jos jo ensimmäisen kuukauden jälkeen käsitykseni elämästä on laajentunut näin radikaalisti, voin luvata teille, etten kotiin palatessani ole se sama Outi joka lähti tänne vaan pitämään hauskaa. :D
Suosittelen siis ehdottomasti kaikille (joilla on siihen mahdollisuus) tekemään tämän, siis lähtemään ulkomaille asumaan. Sitä muutosta ei pysty ymmärtämään ennen kuin sen on itse kokenut. :)
Palatakseni tähän päivään, kävin tosiaan rekisteröitymässä koulullani! Tänään siellä ei ollut yhtään jonoa ja koko prosessiin meni ehkä 5 minuuttia. Nyt voin siis alkaa tehdä kurssivalintoja, jos vain ymmärtäisin niistä saksankielisistä nettisuviusta jotain.... krhm.
Bis bald! Bussi bussi. :)
Joku kotimonsteri
