Missä olisinkaan ilman teitä?

On muutamia asioita, joita ilman en olisi kertakaikkiaan selvinnyt tästä vuodesta. Haluaisin nyt kertoa teille noista muutamista pienistä jutuista, jotka ovat olleet mulle henk koht aivan välttämättömiä.
Jätän tarkoituksella pois itsestäänselvät asiat, kuten tietokone, kamera ja kännykkä.

-Paikallinen pankkikortti: Itävalta on takapajula mitä tulee muovirahaan; monissa kahviloissa ja ravintoloissa edes paikallinen pankkikortti ei käy maksuvälineenä, mistään muista korteista nyt puhumattakaan. Käteistä pitää olla aina mukana - tämä oli kaltaiselleni kortinvinguttajalle aluksi melkoinen shokki. Onneksi ruokakaupassa käyminen helpottui suuresti pankkikortin myötä - niissäkään ei voi maksaa millään muilla korteilla, mutta paikallinen pankkikortti on suuri pelastus. Lisäksi kortissa on quick-ominausuus, joten sillä voi maksaa pyykinpesun (ja keväällä tajusin sen käyvän myös kouluni kahviautomaateissa)
-Bonuspiste Erstebankin pankkikortille vielä siitä, että se toimii myös ISIC-korttina!

-Kärrylaite. Itävalta on takapajula myös siinä mielessä, että täällä ei todellakaan ole koreja kaupoissa. Jos et siis halua kanniskella ostoksiasi sylissä, kärryt ovat ainoa vaihtoehto. Ja koska ainakaan minä en aina jaksa varmistaa, onko minulla sopivia kolikoita, oli kärrylaite ihan mahtava. Kotona Suomessa tällainen kulkee aina avaimissa mukana.

-"Itävaltapussukka". Tuossa pienessä pussukassa kulkivat kaikki paikallisen elämän kannalta oleelliset asiat: kännykkä jossa on paikallinen liittymä, kotiavaimet, bussilippu, sekä kärrylaite. Usein kävin esimerkiksi kaupassa mukanani pelkästään tuo pussukka - lisäsin sinne vain pankkikortin. Kun tuo oli mukana, kaikki oli hyvin!

-SATEENVARJO. En usko että olen koskaan aikaisemmin käyttänyt niin paljon sateenvarjoa kuin täälläollessani! Wienissä ei voi koskaan tietää milloin sataa, siksi sateenvarjo on hyvä pitää mukana suunnilleen aina kun lähtee ulos. Onneksi siis raahasin tuon pienen ja kivan keijukaisvarjon mukanani tänne. Mahtui kätevästi laukkuun sekä tarvittaessa myös hupparin taskuun.

-Nämä kengät. En meinannut aluksi ottaa niitä edes mukaani, mutta viimehetkellä pakkasin ne sittenkin. Olen omistanut nuo nyt melkein 3 vuotta, mutta ennen tänne tuloani en ole juurikaan käyttänyt niitä - ja juuri siksi en meinannut niitä mukaani ottaakaan. Onneksi kuitenkin otin, koska olen käyttänyt noita ehdottomasti eniten! Syksyn ja kevään sateissa noi on ollu oikeastaan ainoat kengät, joita on voinut edes kuvitella käyttävänsä; Converset kastuu läpimäriksi hetkessä, ja kalliita nahkasaappaita ei viitsi pilata. Talven pakkasilla laitoin villasukat jalkaan ja vedin nuo jalkaani - täydellinen talvivaruste, oli sitten kuivaa, lunta tai räntää.

- Pikkulaukku. (n. 18cm x 11cm) En ymmärrä miten selvisin koko syyslukukauden ilma tätä! Ostin sen siis vasta helmikuussa. Siihen mahtuu juuri sopivasti kaikki välttämättömimmät tavarat mitä ihmisen tarvitsee pitää mukanaan: kaksi puhelinta, kamera, pussukka jossa bussilippu, avaimet ja rahaa, sekä huulirasva ja -kiilto. Ei ole koskaan tiellä eikä koskaan paina liikaa, tarpeen tullen voi napata vaikka kainaloon (esim. festareilla kuljin laukku kainalossa ettei kukaan pitkäkyntinen vahingossakaan eksyisi laukulleni). Käytin tuota koko kevään aina kun lähdin ulkoilemaan. Täydellisempää laukkua saa etsiä!


-Pieni pöydällä seisova peili. Esine, jonka olemassaoloa ei edes ajattele, mutta jota käytin useita kertoja päivässä: oma peili. Syksyllä se pelasti minut monta kertaa kun olisin tarvinut peiliä, mutta kämppikseni jumitti yhteisissä tiloissa (enkä halunnut nähdä sitä). Viimeisinä kuukausina en koskaan meikannut vessassa tai keittiössä (koska valaistus kummassakin oli tosi huono), pelkästään omalla ikkunalaudallani istuen peili kädessäni. Niin kätevää ja kivaa. Elämäni Wienissä olisi ollut paljon hankalampaa ilman omaa peiliä.


-Hiilitabletit. Varsinkin alussa kärsin pahoista vatsakivuista, kun vatsani totutteli paikalliseen ruokaan. Heräsin monena yönä sellaiseen mukavaan tunteeseen, kuin joku olisi iskenyt puukolla vatsaan. Nice. Alholi ja kahvi saattoivat myös olla jonkilaisessa roolissa... Sen jälkeenkin on kyseisille tableteille ollut paljon käyttöä, koska mystisiä vatsakipukohtauksia on tullut satunnaisesti pitkin vuotta. Ehdoton must-tuote ihan mihin tahansa ikinä matkustaakin, ja varsinkin jos matkustaa näinkin pitkäksi aikaa; ainakin mulla ne on ainoa asia jotka auttaa. Vuoden aikana mulla kului noin 2 purkkia (eli noin 100kpl)


-Reinot. Myöskin asia, jota ei tule edes ajatelleeksi. Niin helpot heittää jalkaan jos liikkuu vain talon sisällä (esim. pyykinpesu) tai käy kaupassa. Olen kyllä käyttänyt niitä muuallakin pari kertaa. Ja kotona tietenkin usein, talvella varsinkin (ja syksyllä, kun kämppikseni ansiosta lattiamme olivat usein ällöttävässä kunnossa eikä sukkasilteen kulkeminen juuri houkutellut)

-Blogi. No, ilman tätä vuoteni olisi ollut varmasti paljon tylsempi ja moni asia olisi jäänyt unholaan! Olen aivan täysin jäänyt koukkuun bloggaamiseen, suosittelen harrastuksena ehdottomasti muillekin.