Olimme käyneet Juhanin ja Veronikan kanssa ostamassa valmiiksi evästä matkalle, ja niiden nautiskelu aloitettiin tietenkin heti asemalla. Tommille emme siis vieläkään paljastaneet, minne olimme matkalla.
Luonnollisesti päivänsankarille oli myös lahja, jonka paketoinnista olen erityisen ylpeä! ;D
Kukapa mies ei haluasi lahjaansa tällaisessa paketissa?
Korttikin oli varsin upea...
Hieno runo jonka kehitimme Juhanin kanssa, siinä yhdistyy kivasti kolme kieltä
Ja mitä sieltä paketista paljastuikaan?
Lahjan avaamisen ja ihmettelyn jälkeen oli aika vaihtaa virvoketyyppiä...
Kippis!
Sitten tuli eka mutka matkaan. Junan piti viedä meidät suoraan Brnoon, mutta jotenkin kummasti meidän olisi sittenkin pitänyt vaihtaa junaa rajalla. Siinä vaiheessa kun asia meille selvisi, olimme jo matkustaneet hyvän matkaa väärään suuntaan... no mikäs siinä, ulos vaan junasta ja seuraavalla junalla takaisin päin! Seurasi siis päivän seikkailuosuus.
Tämä junaosuus oli meille muuten täysin ilmainen, koska kellään ei tietenkään ollut Tsekin valuuttaa ja konnarikin vain kohotteli olkapäitään. Haha.
Täällä vaihdoimme vihdoin oikeaan junaan...
(ja saimme myös vihdoin nostettua sitä tarvittavaa valuuttaa)
..ja näin nousimme kyytiin. Jipii!
Synttäreiden kunniaksi pitää aina olla skumppaa mukana - se oli kyllä tarkotus avata aikasemmin, mutta voihan sen toki junassakin korkata.
Maku ei miellyttänyt? :D
Kavereille kans
...juu ei tainnut olla ihan parasta mahdollista...
Evästauko, Veronika syöttää Juhania
Tommin juomakokoelma
Seikkailuista huolimatta pääsimme vihdoin perille! Tommi taisi kyllä jossain vaiheessa aavistaa, mihin olimme matkalla, mutta mitäs pienistä...
Tommi, Veronika, ja Brnon kartta
Yritämme yhteisvoimin tulkita sitä - tai no, kuka yrittää, kuka ei
Suunta valittu ja eikun matkaan! KIPPIS!
Mr. Kartanlukija
Koska junamatka olikin lopulta suunniteltua pidempi, virvokkeemme alkoivat olla vähissä. Niinpä ensimmäisenä oli päästävä kauppaan. Onneksi oli Tesco ja halpa viina krhm eikun siis virvokkeet...
Päivän paras ostos: munalikööri, joka oli hyvin "ttthhick"
Ja taas tulkitsemassa karttaa
No näytetään nyt teillekin vähän sitä karttaa
Olimme päättäneet tutustua kaupunkiin edes hieman, joten suuntasimme jollekin kukkulalle, jolta näki kivasti koko kaupungin yli.
Matkalla ylös munaliköörin voimin
Munaliköörin seikkailut, osa 37...
Eikun siis, päivänsankari ihailee maisemia
Eikun siis, päivänsankari ihailee maisemia
Up up we go
Minäkin olin tosiaan mukana, en kyllä oikeasti näin nyrpeänä
Lepohetki
Pimeys pääsi yllättämään juuri sopivasti kun olimme matkalla kukkulalta alas.
Seuraavaksi kävimmekin hakemassa joukkoomme viidennen jäsenen:
Juhani taisi olla kameran takana, joten kuvastä löytyy Roberto, Veronika, minä ja Tommi
Tässä vaiheessa nälkä alkoi jo kurnia, joten yritimme sitten etsiä jonkinlaista ravintoa...
Veronika ja Juhani keskittyneinä ruokaansa
Veronika oli ainoa joka uskalsi erottua joukosta; me muut söimme saman menun johon kuului alkukeitto (hyvin mielenkiintoinen), kanaschnitzeli ja jälkkäriksi apfelstrudel. Kyllä, menimme Tsekkeihin syömään itävaltalaista ruokaa.
Ruoan jälkeen siirryimme iltaohjelmaan, eli paikalliseen yöelämään tutustumiseen. Ensin menimme drinkeille jonkun sorin Skybariin, josta oli ihan mukavat näkymät.
Tästä ei voi seurata mitään hyvää...
...!
Tätä en edes viitsi kommentoida... :D
Hämmentävä valoilmiö
Aikamme istuskeltua lähdimme metsästämään jonkinlaista yökerhoa, ja vähän kun kadulla kyselimme ihmisiltä niin vaikutti siltä, että Caribic olisi se minne meidän pitäisi suunnata...
Ensin "kallis" sisäänpääsy hirvitti, varsinkin kun meillä ei enää siinä vaiheessa ollut kovin paljon aikaa käytettävissä. Onneksi kuitenkin menimme tsekkaamaan paikan!
Itse olisin itseasiassa jaksanut tanssia pidempäänkin, mutta koska emme aikoneet yöpyö Brnossa, piti meidän lähteä takaisin kohti Wieniä. Onneksi Brnoosta kulkee kätevästi busseja suoraan tänne, ja me hyppäsimme sellaiseen siis klo 3.05... oli muuten siinä ja siinä että ehdittiin.
Kaikenkaikkiaan päivä oli tosi pitkä mutta sitäkin hauskempi! Pitää joskus toistekin lähteä vaan spontaanisti jonnekin ja tarkentaa suunnitelmia vasta paikan päällä. Sekin muuten tuli todettua, että matka voi olla myös puoli hupia... ;)
Toivottavasti päivänsankarilla itsellään oli kivaa! Vielä kerran onnittelut Tommille. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti