Maaliskuun yhteenveto

Jälleen yksi kuukausi takana ihanaa vahtarielämää! Vaihdoin julkaisupäiväksi muuten kuun viimeisen päivän, tuntuu luontevammalta, vaikka jokaisen kuun 29. päivä on "virallinen" merkkipäivä. Niin, nyt olen asunut Wienissä siis jo yli 7 kuukautta! Aika hullua. Tosin juuri tällä hetkellä olen taas vaihteeksi Suomessa lomailemassa... mutta se on toinen tarina se. ;)

Ihan ensimmäiseksi on sanottava, että olen tosi tosi onnellinen siitä että sain jäädä Wieniin vielä toiseksi puoleksi vuodeksi! Kyllä se syksy oli vaan niin erilaista aikaa, että enhän mä olisi saanut juuri mitään irti tästä vaihtarielämästä, jos olisin jo tammikuussa jotunut lähtemään kotiin niinkuin alunperin tarkoituksenani oli. Musta on ihan mahtavaa että saan nähdä koko vuoden Wienissä, kaikki neljä vuodenaikaa ja molemmat lukukaudet. Se että kevät alkaa jo helmikuussa on tällaiselle 10 kuukauden talveen tottuneelle melkoinen ihme.

Tämä kuukausi on todellakin ollut kaiken uuden alku - uusi lukukausi, uudet kurssit, uusi kämppis, uudet ihmiset. Ja kuten tammikuun yhteenvedossa itselleni lupasin, olen myös onnistunut parantamaan elämäntapojani; olen alkanut käydä salilla, käyn lenkillä aina kun ehdin ja pystyn, ja syön huomattavasti järkevämmin kuin syksyllä. Ihan kaikki ei sentään ole muuttunut; vanhat ystävät ovat edelleen ystäviä, kämppä on sama, ja karaokea lauletaan edelleen joka keskiviikko.
Olen jo niin ehtinyt tottua tähän uuteen elämään että ihan varmasti unohdan mainita jotain oleellista, haha. Niinkuin tammikuun yhteenvedossa unohdin mainita, että yksin asuminen oli aika poikkeuksellinen tilanne verrattuna aikaisempiin kuukausiin! Mutta siis, nyt mulla on uusi ja oikein mukava kämppis. :) 20-vuotias englantilainen tyttö, joka opiskelee WU:lla jotain rahoituksen/bisneksen tapaista. Kuitenkin jotain sellaista, josta mä en ymmärrä mitään. Meidän yhteiselo on sujunut oikein kivasti. Pidetään usein ovemme auki, vaikka emme varsinaisesti juttelisikaan koko päivänä. Molemmilla on oma rauha, mutta silti emme ole sulkeutuneita huoneisiimme. Tää toimii hyvin, ja oon iloinen siitä.

Elämä itsessään on alkanut tuntua jo melko arkiselta, mutta vain hyvällä tavalla. Nyt musta tuntuu että oikeasti asun täällä enkä ole vain käymässä rajallista aikaa. Tää on mun kaupunki, tää on mun toinen koti, tää on mun elämääni nyt. Se on ehkä suurin ero meidän "vanhojen" ja uusien, helmikuussa saapuneiden vaihtareiden välillä. He ovat vielä ihan täpinöissään ja haluavat selvästi kokea ja tehdä paljon, mikä on tietenkin tosi hyvä asia. Me "vanhat" otetaan ihan chillisti eikä oteta enää ressiä siitä, jos viikonloppuna ei saakaan aikaiseksi yhtään mitään. Se kuuluu elämään.
Musta on tosi kivaa että mulla on nyt uusia kavereita jotka kaiken lisäksi sattuvat asumaan tässä samassa talossa; melkein joka viikko ollaan kokoonnuttu yhdessä laittamaan ruokaa tai kattomaan leffaa jonkun luokse. Kätevää kun ei tarvitse liikkua mihinkään! Uudet ihmiset on myös tosi mukavia, vaihtelu virkistää, ja sitä rataa. Mutta musta on myös kivaa, että meidän vanha porukka on vaan muuttunut tiiviimmäksi. Joskus ollaan esimerkiksi Tommin kanssa ihan vaan kahdestaan - laatu korvaa aina määrän. 


Olen myös alkanut miettiä sitä, miltä elämä mahtaa tuntua tämän vuoden jälkeen. Miltä tuntuu, kun ikkunasta ei enää näykään Riesenrad? Mitä on keskiviikko ilman karaokea?  Mitä on elämä ilman Gasobaaria ja ensimmäisen metron odottelua? Mitä on kotiin käveleminen ilman epäilyttäviä katseita? Mitä on elämä ilman alakerran kaupppaa ja sen letkeää henkilökuntaa? Mitä on elämä ilman viittä metrolinjaa, busseja ja ratikoita jotka kulkevat koko ajan? Ja ennen kaikkea, mitä on elämä ilman näitä ihmisiä?? Tommista ja Juhanista on tullut mulle kuin ylimääräisiä veljiä; en pysty enää kuvittelemaan elämääni ilman niitä. Niiden kanssa on koettu paljon. Ne on mun lauma. Ja toivon koko sydämestäni, että pysytään ystävinä tämän vuoden jälkeenkin. Pojat, ootte <3 !
Ja on täällä toki muitakin merkittäviä ihmisiä, joiden näkemistä pitää lähes itsestäänselvyytenä. Voisin luetella tähän helposti noin 20-30 sellaista ihmistä, joita kutsun kavereikseni. Ja siihen vielä päälle ne kakki loput tutut. Ihan tosi outoa kuvitella, ettei tämän vuoden jälkeen niihin enää spontaanisti törmää kaupassa, bileissä tai ihan vaan kotimatkalla metrossa.

Oon myös tajunnut kuinka paljon mä oon muuttunut sen jälkeen kun tänne muutin. Tuntuu hassulta lukea noita alkusyksyn tekstejä, mulla oli niin eri asenne silloin koko tähän hommaan. Oon myös omasta mielestäni aikuistunut ja itsenäistynyt melkoisesti. Kai se on jo korkea aikakin tässä iässä, hah.
Syksy oli tosiaan ihan erilaista aikaa talveen ja tähän kevääseen verrattuna: hengailin ihan eri ihmisten kanssa ja tein ihan eri asioita. Silloin tuntui hassulta olla vaan yksin kotona, nyt osaan jo nauttia omasta ajastani. Myös suomenkielentaidot ovat pysyneet paremmin yllä kun olen viettänyt aikaa suomalaisten kanssa. Mulla kesti aikani ennen kuin löysin "oman paikkani", mutta nyt kun olen sen löytänyt, en voisi olla iloisempi. Suuren suuren kaveripiirin sijaan on mulla täällä vain muutama oikeasti läheinen ystävä - mutta kuten olen triljoona kertaa sanonut, laatu korvaa määrän. 

Huhtikuu menee suurimmaksi osaksi lomaillessa, mutta enköhän mä siitäkin jotain kirjoitettavaa keksi. Joten seuraava yhteenveto taas kuukauden päästä!


Liebe Grüsse,
<3 O

Pääsiäisloman alku

Minullapa alkoi tänään loma. Seuraavan kerran mulla on koulua huhtikuun 19. päivä, jipijaijee. Kyllä nää katolilaiset on vaan hassuja kun pääsiäislomaakin pitää olla 3 viikkoa. Ja juuri äskenhän meillä oli kuukauden semesterbrake! En valita, mutta en myöskään voi ymmärtää. :D

Eilen mentiin muuten taas vähän pidemmän kaavan mukaan, mutta oli melkoisen hupaisa ilta. Vähän alkaa tänään jo väsyttää kun kaksi päivää on rilluteltu.Onneksi mulla on lomallani rutkasti aikaa nukkua univelkoja pois...

Melko tavallinen näky: Tommi omalla ikkunallaan

Juhani ja vieraileva ystävänsä Saara (älkää kuristako mua jooko?)

Tänään käväsin koulussa viimeisillä luennoilla ennen lomaani, ja iltapäivällä kävin taas pyörähtämässä salilla.
Kohta lähden pikaisesti käymään vielä Charlie P'ssä, taas. Mutta hyyyyvin pikaisesti vain.

Tommi lähtee huomenna käymään Suomessa. Ja tuota... niin.

<3

Erin's 21st: geek party!

Eiliset bileet oli kyllä aivan mahtavat! Talo täynnä rillipäisiä koulutyttöjä, haha. No oli siellä seassa pari poikaakin ;) Hiukan harmitti kun en ollu itelleni hankkinu tollasia rillejä, piti aina välillä lainailla muilta. Muuten olin aika tyytyväinen asuuni, mitä nyt vähän hirvitti kävellä ittekseen siinä asussa täällä mun nurkilla kun ihmiset melkein söi mua silmillään... mutta onneksi jo metrossa pääsin soluttautumaan muiden kaltaisteni joukkoon.
Itse bileet olivat siis jälleen kerran Simmeringissa, Veronikan ja Natasan luona. Sieltä muu porukka jatkoi ilmeisesti U4:ään tanssahtelemaan, minä ja Veronika seurasimme Tommia -ylläriylläri- Gasobaariin. Aluksi oli itsekin tarkoitus mennä tanssimaan, mutta taloudenelvytyskausi veti pidemmän korren.

Uusia brittityttöjä asianmukaisessa asustuksessa

Tommi ja Veronika. Tommilla ei aluksi ollut asua, mutta ilmeisesti ympäristön paineet tuli liian suuriksi? Onneksi Veronikalta löytyi hame ja jalkavaimo hoiti taas hiuspuolen. ;)

Itse synttärisankari ja Tommi!

Katrien, Ana, minä

Julie, Lette, Erin

...plus minä

Nerd.

Erin, Natasa, Veronika, with THE cake!

Kurkun Kakun leikkaaja Erin!

Salamavalojen välkkeessä

Kakunsyöttämistä, tästä se lähtee

Mami näyttää mallia (oli muuten hiton hyvää kakkua)

"Suu auki!"

Namnam!

Geeks. Katrien, Heidi, Natasa

Heidi ja minä

Sarah, Veronika, Heidi ja Tommi, joka ei haluaisi olla kuvassa, hah.

Powerpuff girls!

Veronika!

Erinnnnnnnn!

"Jes"

Gasobaarissa

Tänään mulla on onneksi vapaapäivä niin olen vain ollut tässä kotosalla. Pienellä kävelyllä kävin - täällä on +18 astetta lämmintä, voitteko kuvitella?? Ulkona tulee kuuma hupparissa! Huhhuh. Pitkästä aikaa sain myös pestyä pyykkiä, oon aika hyvä. Taidan saleilusta pitää tosiaan välipäivän, olenhan mä ollut siellä jo kolmena päivänä peräkkäin. Ehkä olen välipäiväni ansainnut.

Keskiviikkoperinteitä ei sentään tällä viikolla skipata. Kohta lähden Tommille ja sieltä suuntaamme pitkästä aikaa Charlie P'siin!

Bis Morgen!

Hyvästit talvilukukaudelle

JES, vihdoinkin kaikki viime lukukauden tentit läpi! Oli hiukan kinkkinen taas se suullinen tentti, vaikka se alkoi kyllä ihan lupaavasti, ekat kysymykset oli helppoja. Tällä kertaa kysymykset oli valmiina ja mun piti vaan vastata. Englanniksi selittäminen on vaan aina yhtä vaikeeta, vaikka kuinka hyvin osaisi asian Mutta läpi pääsin, onneksi, ja sain jopa puhuttua itselleni kolmosen, mikä on aina nelosta parempi (ja edelleen täällä 4 on vaan läpi, sitten tulee 3, 2 , ja 1). Aivan mahtavaa. :) Nyt voin keskittyä täysillä uuteen lukukauteen. No okei, on mulla vielä yksi juttu tehtävänä, mutta se ei ole tentti.

Tänään kävin tentin jälkeen tekemässä vielä pienen kierroksen kaupungilla, jonka jälkeen tulin kotiin nokosille ja sitten salille. Raskisikohan sitä huomenna pitää välipäivän? Olen kuitenkin käynyt siellä nyt jo kolmena päivänä peräkkäin. Ja jotenkin luulen, että huomenna ei välttämättä ole paras mahdollinen salipäivä muutenkaan... niin, juuri nyt yritän valmistautua iltaan. Tänään on ne Erinin 21st synttäribileet, ja nyt voin vihdoin paljastaa teille sen teeman: geeks. :D Sama suomeksi: me pukeudutaan siis melko pitkälti koulutytöiksi. Hihihi!

Huomenna luvassa varmasti hyvin mielenkiintoista kuvamateriaalia.

Bis Morgen!

Ostermarkt

Kylläpäs alkoi taas viikko kiireisesti aivan niinkuin ennustinkin!

Mutta palataan siihen kohta. Ensin haluan todeta, että tässä kaupungissa kyllä todellakin rakastetaan erinäisiä markkinoita. Joulumarkkinat täyttivät kaupungin jo marraskuun alussa, ja nyt kun pääsiäinen alkaa lähestyä, niin mitäs muutakaan kaupunkikuvaan ilmestyy kuin pääsiäismarkkinat! Pajunoksia ja erinäisiä pupukoristeita sun muita pääsiäisjuttuja näkyy ympäri kaupunkia ihan muutenkin. Hassua kun Suomessa kuitenkin ne pääsiäistiput ovat yleisempiä, mutta täällä ei sellaisia ole juuri näkynyt. Puput on selkeesti jees. Pääsiäismarkkinat ovat kuitenkin selkeästi pienimuotoisemmat kuin joulumarkkinat, mutta silti yhtä viehättävät. Vai mitä sanotte tästä:

Ihan oikeita tyhjennettyjä ja koristeltuja kananmunankuoria, sairasta

Pupuja! Ihan oikeita pupuja! Tuli taas omia ikävä

Astetta isompia...

Toisilla markkinoilla oli vain olkipupuja

Palatakseni päivän muihin aiheisiin. Olen jatkanut aktiivisuuttani nyt kun kerran pääsin vauhtiin. Mulla oli vasta klo 12 eka luento, joten kävin ennen sitä kävelyllä. Luentojen välillä kävin vähän kaupungilla, ja silloin juuri löysinkin nuo pääsiäismarkkinat. Viimeinen luento loppui vähän ennen viittä, kotona pienet nokoset, ruokaa, kauppa, ja salille. Tosi outo päivä kun nyt vasta ekan kerran ehdin kunnolla istahtaa alas tähän koneen ääreen! Mutta kuten sanoin, nyt kun olen päässyt vauhtiin niin aion pitää tästä rytmistä kiinni.
Nyt on muuten samanlainen olo kuin silloin aikoinaan kun vielä treenasin tosissani - silloin, kun vähintään 5 iltaa viikosta tuli vietettyä kisiksellä ilta kymmeneen asti. Just tältä illalla kuuluukin tuntua! Mun sisäinen himourheilijan on selvästi herännyt horroksestaan. :)

Aamulla tentti, pitäkää mulle peukkuja!

Bis Morgen!

Aktivointipäivä

Olen vihdoin löytänyt niskani ja ottanut siitä kiinni!

Eilisen löllyttelyn vastapainoksi tänään oli ihan pakko aktivoitua. Mulla oli suuret suunnitelmat että meen heti aamusta lenkille - mutta mitä hittoa, siellähän satoi kaatamalla vettä. No pari tuntia myöhemmin ei satanut enää niin paljon, joten raahasin itseni ulos. Huomaa kyllä ettei oo taas viikkoon tullut tehtyä mitään urheilullista, tuli suorastaan oksettava olo kun oli niin rankkaa, uffff.
Mutta ei mun aktivoitumiseni suinkaan tähän jäänyt. Kävin salilla silloin kolme viikkoa sitten, ja sen jälkeen on ollut tarkoitus mennä uudestaan, mutta jotenkin en ole saanut aikaiseksi. No, nyt mä vihdoin menin, ja ihan yksin! Hitto et oon ylpee itestäni. Siitä se lähtee. Kun on ottanut ensimmäisen askeleen, jatko sujuu paljon kivuttomammin. :) Huomenna saatan olla melkoisen kuollut, vedin itteni nimittäin niin piippuun asti et hyvä ku jalat enää kantaa. Hyvä fiilis, mahtava kerrassaan.
Lisäksi olen ylpeä siitä, että käytiin taas illalla poikien kanssa samaisessa jazzpaikassa kuin viime sunnuntaina, enkä mä juonut mitään! Edistystä. Ansaitsisin melkein jonkun palkinnot kun oli niin hyvä päivä, haha.

Illan päätteeksi neuvoin vielä eksyneitä turisteja. Ehdin itse viimeiseen metroon, mutta toiseen suuntaan menevä lopettaa noin puoli tuntia aikaisemmin, joten siellä laiturilla seilas pari aika eksyneen näköstä tyttöä. Siinä kun odottelin sitä omaani, niin ne tulivat kysymään multa että puhunko englantia ja miten ne pääsis hotellilleen. Valitettavasti niiden hotelli oli ihan toisella puolella kaupunkia, enkä oikein tunne sitä aluetta, mutta yritin parhaani mukaan selittää mihin niiden kannattaisi suunnata ja millä yöbussilla mennä. Toivottavasti selvisivät perille!

Ensi viikosta tulee hiukan kiireinen mutta myös aktiivinen. Näin olen päättänyt. :)

Bis Morgen!

Paluu yöjärjestykseen

Ihanan keväistä lauantaita!

Suomessa on vissiin vielä ihan talvi, mutta täällä talvi taitaa vihdoin olla lopullisesti selätetty. :)

Eilisillasta kehkeytyi lopulta tosi pitkä ja hauska. Oltiin Tommin ja Juhanin kanssa siellä synttäreillä, joissa suurin osa ihmisistä oli ilmeisesti ranskalaisia. Ainoastaan Juhani siis tiesi jotenkin niitä ihmisiä, ja se oli vaan luvannut tuoda sinne porukkaa - eikä yllättäen saanut muita mukaansa kuin meidät. No, laatu korvas taas määrän, eikö vain? Vaikka ne muut kyllä saattoivat saada meistä hassun kuvan kun juteltiin suurin osa ajasta vaan keskenämme suomeksi... oli kyllä hyvät keskustelut taas, ei siinä mitään. Eikä niillä muilla ihmisillä aina niin väliä ole, haha.

Pöydät notkuivat herkkuja...

Hyvin epä-Tommimainen ilme, jännä! :D

Juhani ja Tommi
Mun mielestä tää on jotenkin söpö ;>

:)

Ja itse juhlakalu on tuo vaalea neiti oikealla

Tulipa muuten paljon hymiöitä. No, kuvat olivat niiden arvoisia. :)

Tuolta juhlista jatkoimme keskenämme poikien kanssa yllättäen Singyoursongiin, ja sieltä vielä Tommin kanssa Gasobaariin, joten kotiin tulin luonnollisesti vasta metrolla. Enpäs olekaan vetänyt pitkän kaavan mukaan vielä tämän uuden semesterin puolella; siitä otsikko. Seikkailtiin muuten silloin yöllä jossain ihme pikkukujilla kun missattiin just Gasolle menevä bussi, ja vaikka Simmeringin bussillakin pääsee niin siitä joutuu vähän kävellä... hahaha, ainiin, tää on paras läppä! Yöbussissa puhuttiin koko matka todella kovaan ääneen kaikesta mahdollisesta - ja mä tarkotan nyt oikeasti kaikkea mahdollista. Ja nauroin aina välillä sitä, että luojan kiitos kukaan ei ymmärrä, mistä me puhutaan...
Mutta mitä tapahtui kun oltiin just jäämässä bussista pois? Bussin ainoa musta mies, joka istui koko matkan Juhania vastapäätä, naputtaa Tommia olalle ja toteaa, että "Ei täällä kukaan ymmärrä suomea" - suomeksi. :DDDDDDDDD
Pikkasen nauratti...

Että tuota... tänään olenkin taas löllötellyt vaan kotona, lukenut tenttiini, soitellut kitaraa.Voisinpa melkein alkaa kutsua tätä normilauantaiksi. Siivosin myös vähän huonettani ja vaatekaappiani, vaihdoin jopa lakanat sänkyyni. Olen koko päivän suunnitellut meneväni kävelylle, mut jotenkin kummasti onnistuin jättämään senkin välistä... no, huomenna aion mennä lenkille ja sen jälkeen salille!

Mun täytyy muuten avautua teille mun uudesta herkkuruoasta, nimittäin kurpitsa-porkkanakeitosta. Ihan jumalaisen hyvää. Voisin elää pelkällä sillä! Namnamnamnammmmmm.
Tajusinpa muuten juuri, et oon aivan täysin unohtanu lauantaiset loppukevennykset! No, tässä teille sellainen pitkästä aikaa:

 Love, Liebe, rakkaus<3

Toivottavasti teillä on ollut tehokkaampi lauantai. :)

Bis Morgen!

Julie's housewarming party

Julie on muuttanut uuteen kämppään ja eilen olimme luonnollisesti tupareissa. Eka oltiin vaihteeksi Tommilla alottelemassa, ennen kuin siirryimme itse bileisiin, jossa näytti tältä:

Ranskiksia ja minä ja Sarah

Juhani ja minä :)

Sarjassamme Tommin ilmeet...

Nätit tytöt Katrien ja Heidi

Karpolla Tommilla on asiaa

Joku yrittää tökkästä mua silmään?? :D

Juhanin sivuprofiili!

Julie ja edellisen kämpän nykyinen/edellinen asukas

Veikeät ilmeet Veronikalla ja Tommilla

Oli kyllä hauskaa kun paikalla oli jotakuinkin kaikki. :) Ja itse kämppäkin oli oikein kiva!

Tänään kävin Heidin ja Katrienin kanssa lounaalla siellä yhdessä kreikkalaisessa ravintolassa. Kerrankin söin jotain muuta kuin yleensä, lounasaika kun oli. Nyt uskalsin muuten lähteä jopa nahkatakissa ulos, ja melkein kuuma tuli. Aurinko paistoi ihanasti ja elämä hymyilee! Hihi.

Namnamnam

Tällä hetkellä ketuttaa ainoastaan se, että mun pitäisi lukea siihen tenttiin mutta ne matskut eivät suostu aukeamaan... murrrrr. Onneksi oon copypastennut suurimman osan koneelleni, mutta en kuitenkaan läheskään kaikkea. Tyhmä teknologia...

Perjantai joka tuntuu sunnuntailta, hassua että viikonloppu on vasta alkamassa. Tänään olis taas useammat eri bileet, miksi kaiken täytyy kasautua aina samalle illalle?? Täällä Molkella olisi yhet läksärit, mutta Juhani yrittää kovasti houkutella mua ja Tommia jonkun ranskistytön synttäreille.... ääääääää. :D

Ensin kuitenkin kauppaan, katsotaan sitten, mihin tässä tänään päädytään...


Schönes Wochenende!

p.s. näin muuten hiiren kun tulin kotiin, haha!