Kuvamateriaalini on kumman rajallista, hämmentävää sinänsä.
Etkoilla riitti porukkaa
Tommi, Ivan, sekä Tommin kyläilevät kaverit
Hieman erilainen versio tästä perinteisestä, mikä lie naurattanut noin kauheasti... (huomatkaa hieno yksityiskohta: Tommilla on mun laukku!)
Palais Eschenbach
Hieman nauratti kun löysin tämän kuvan kamerastani :D
Sitten niihin ei niin kivoihin juttuihin. Mua alkaa ihan oikeasti pikkuhiljaa ahdistaa tämä opiskelun vaikeus tässä maassa. Kävin tänään yrittämässä sitä maanantaista tenttiä uudestaan, suullisesti, eikä onnistunu. Mun täytyy mennä tekemään se kirjallisesti uudestaan. Kuinka turhautunut ihminen voi olla, oikeesti???? Hyvä että oon täällä tän koko vuoden, onpahan ainakin aikaa tenttiä noita viime lukukauden kursseja... tätä menoa oon vaan täällä ens syksyyn asti. Just nyt ei muuten paljo naurata. :P
Sen verran vielä kitisen, että tää suullinen tentti oli ihan erilainen kun se tiistainen; siinä oli selvät kysymykset, joihin mä annoin selvät vastaukset. Mutta nyt tällä opettajalla ei ollut edes valmiita kysymyksiä, se vaan selaili sitä mun tenttipaperia, selitti pitkän litanian jotain, ja sitten pyys mua selventämään sitä. Multa meni siis aina puolet ohi, että mitä se haluaa mun kertovan. Enkä missään vaiheessa päässyt kunnolla asiaan. Ja musta tuntui muutenkin, ettei ihan ymmärretty toisiamme. "Jos jostain syystä ei voida käyttää maaperästä otettua vettä, niin millaisen sen putken tulisi olla, jolla vettä otetaan esimerkiksi joesta, ja mihin sijoittaisit sen?" Mitä??
Jos jokaisesta asiasta pitää löytää hyvä puoli, niin se opettaja sentään kehui mun englannintaitojani; sanoi luulleensa, että englanti on mun äidinkieli. Yllättyi kun sanoin olevani Suomesta. Ja sanoinkin sille sitten, että sen takia musta onkin niin outoa, että englanniksi opiskelu on osottautunu niin haastavaksi. Kyllä ne kaikki asiat on siellä mun päässäni, mutta suomeksi, ja niitä on jotenkin tosi vaikea saada sieltä englanniksi ulos...!
Alan myös epäillä tosissani mun älyllisiä lahjoja. Oon opettanu ihmisille nyt puoli vuotta miten mun nimi lausutaan. Olen sanonut, että ajatelkaa teetä ja sanokaa: Oh, tea! Mutta eilen tajusin, että voisin vaan käskeä ihmisiä sanomaan OT - joka kuulostaa englanniksi lausuttuna tismalleen mun nimeltäni. Ja nyt mä vasta tajusin tän?? Olen vähän tyhmä ehkä, mitä? Haha.
Että juu, ei oo ollu ihan maailman paras päivä tänään. Lisäksi ulkona on hiton kylmä ja vielä sitäkin kylmempi tuuli, hrrrr. Eilisestä johtuen on sen verran nuutunut fiilis, että meinasin jäädä vaan viettämään koti-iltaa - kunnes sitten törmäsin kaupassa Henkkaan ja Päiviin. Joten menenkin kohta tonne alakertaan viettämään leffailtaa.
Perjantain kunniaksi päätin joka tapauksessa herkutella. Vanha minä olisi ostanut suklaata tai vastaavaa, mutta uusi minä osti...
...ananasta! :D
Tätä jaksan aina ihmetellä! Miksi tämä pitää ilmoittaa erikseen?
Hyvää viikonloppua! Schönes Wochenende!
<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti