100. postaus!

100. varsinainen postaus! Olenpas minä ollut ahkera, ei voi muuta sanoa. :)

Pitikin mennä eilen sanomaan siitä kivasta säästä - arvatkaa vaan sataako täällä taas vettä?? Kyllähän sitä kaunista ilmaa kestikin taas pari viikkoa, mutta nyt en usko että se tulee enää takaisin. Onhan sentään jo joulukuu, herranjestas.
Sateesta tulikin mieleeni pieni kämmi joka mulle kävi tänään. Sarjassamme asioita-joita-tapahtuu-vain-Outille: lähdin kouluun ja otin tietenkin sateenvarjon mukaani. Metroasemalla vähän ihmettelin, kun ihmiset katsovat kummasti. Hetken päästä tajusin, ettei sitä sateenvarjoa varmaan tarvitse pitää siinä pään päällä siellä metroaseman sisällä...

Eilen mulla oli mystisesti kurkku kipeä joten olen tänään tuhonnut varmaan kilon mandariineja ja yrittänyt levätä. Ei mulla kuumetta ole, mutta kuten tiedätte, olen vainoharhainen. En halua tulla kipeeksi koska a) en halua saparoa (sitä se tauti kuitenkin olisi) ja b) en halua skipata luentojani! Ja lisäksi viikonloppuna on Suomen itsenäisyyspäivä ja meidän järkkäämät Suomi-bileet, joita en todellakaan aio skipata. :D Joten hus pois kaikki pöpöt minusta kiitos.

Mä sitten niin vihaan rutiineiden rikkomista! Irkku on aina saksankurssillaan maanantaista torstaihin klo 18-21 joten saan olla silloin ihan rauhassa. Kun olin viiden jälkeen tulossa koulusta kotiin, haaveilin koko matkan herkkuruoasta jota aion kokata kotiinpäästyäni - ja mitä hittoa, toi yks ääliö on kotona! Kuinka raivostuttavaa. :( Olin kuolla nälkään, mutta sitten päätin, että teen edes pastaa. Mähän en anna sen kiukuttelevan teinin määrätä mun elämääni. Ja nimenomaan kiukuttelevan teinin, se nimittäin paiskoo ovia nykyään jatkuvasti. Kuinka kypsää. Enää 2 viikkoa ja 4 päivää, sitten mun ei (toivottavasti) tarvitse enää koskaan tavata kyseistä henkilöä...
(ja kotona en varmasti syö pastaa vähään aikaan, alkaa tulla korvista ulos. Hilkan makaroonilaatikko ei tietenkään kuulu samaan sarjaan)

Käväisin tuossa iltasella enkkutyttöjen kanssa Pickwickpubissa, itsehän en tosin juonut mitään mutta halusin nähdä tytöt. En ole nähnyt Lizzietä melkein kahteen viikkoon; viime viikon se oli kipeä ja sitten se lähti Englantiin ja tuli tänään takaisin. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa. :)
Ja Sara ja Heidi tulee vihdoin huomenna takaisin Berliinistä!! Ihan outoa ja orpoa on ollu ilman niitä. :D

Nyt nukkumaan että huomenna jaksaa, keskiviikko on viikon paras päivä. (:

p.s. uskokaa tai älkää mutta cleaningladiessit ei käyny täällä tänään...! Toinen rikottu rutiini, Outi ei tykkää yhtään.