tiistai 18. toukokuuta 2010

Karhunpoika sairastaa

Uskokaa tai älkää, mutta mä taidan olla kipeä. Minä, joka en koskaan sairasta. Kurkku on karhea, ja on jopa vähän kuumeinen olo. Siksipä ajattelin tänään jättää salilla käymisen ihan suosiolla väliin, ensimmäisen kerran kahteen viikkoon. Ehkä olen pienen huilitauon jo ansainnutkin. Taisin sittenkin vilustua viikonloppuna, kun juoksentelin läpimärissä kengissä läpi yön... (joo tiedän kyllä, ettei pelkästä kylmyydestä tule kipeäksi, mutta kyllä se ja vielä unen vähyys heikentävät vastustuskykyä)

En saanut viime yönä unta, vaikka väsytti ihan kamalasti. Eihän siinä ole mitään logiikkaa. Mutta jokatapauksessa unoseni jäivät ehkä kolmen tunnin pituisiksi, mikä ei ollut niin kivaa koska mulla oli aamulla yhdeksältä se tentti. Se kyllä meni ihan kivasti; kymmenen monivalintakysymystä, aika simppeleitä kaikki, vartissa tehty. Nyt vaan pitäisi jaksaa lukea vielä siihen huomiseen tenttiin. Vähän häiritsevää, kun paleltaa kauheasti ja tekisi mieli vaan käpertyä sänkyyn. Yhyy.

Kaupassa ilahduin suuresti, kun siellä oli kerrankin vinot pinot kasviksia ja hedelmiä - ja jauhelihaa. Lohduttaakseni itseäni kokkailin pitkästä aikaa kunnolla, mitäs muutakaan kuin jauhelihapihvejä. Oi nami. Niitä tuli taas niin paljon, että elän niillä vielä huomisenkin. Haluaako joku muuten tietää, minkälaisella reseptillä valmistan maailman parhaita lihapullia / jauhelihapihvejä? ;)
Yh, ei muuten tee hyvää mulle tällaiset kotonaistumispäivät. Oon syöny aivan järkyttävän paljon - nimimerkillä Älä-hyvä-juustoaddikti-osta-200-grammaa-mozzarellaa-kun-kuitenkin-syöt-sen-kaiken-kerralla!

Siivoajat on vähän outoja. Kun tulin tentistä kotiin, ne olivat juuri siivoamassa meidän kämppää. Menin hetkeksi alakertaan odottelemaan, ja tulin tarkistamaan tilanteen uudestaan. Olivat siirtyneet jo seuraavaan kämppään, joten minä luikahdin kotiin, suoraan omaan huoneeseeni, ja ovi kiinni. Muutamaa minuuttia myöhemmin joku tulee avaimilla sisään; oletan tietenkin, että se on mun kämppis. Ehei! Joku ihan vieras ääni alkaa puhua saksaa meidän keittiössä - perhanan siivoaja tuli meidän keittiöön pelkästää puhumaan puhelimeen! Se varmaan luuli, ettei täällä ole ketään kotona. Kuinka härskiä! Olin niin järkyttyny että seisoin vaan tossa oman oveni takana suu auki ja mietin, että pitäskö repästä se auki ja mulkasta sitä vihasesti. Haha.
Mutta tätä kuulemma tapahtuu jatkuvasti - mä olen kyllä itse aikasemmin huomannut vaan sen, että ne tädit tykkäävät kyllä rupatella puhelimeen työaikanaan niin, että siihen itse siivoamiseen menee puolet enemmän aikaa. Huoh.

Miksi en ole muuten koskaan aikaisemmin tajunnut, että netissä voi kuunnella suomalaista radiota?? Aloin kuunnella sieltä Suomen peliä, kun itse netti-tv ei toimi ulkomailla (tyhmä Yle). Nyt kuuntelen uutisia, hih.

Toivottavasti huomenna olisi jo parempi olo. Niin ja toivottavasti se huominenkin tentti menisi hyvin.

Bis Morgen!

Ei kommentteja: