Taas yksi kuukausi takana ja kaikenkaikkiaan 9 kuukautta eloa tässä maassa ja kapungissa. Ja yksi kuukausi enää jäljellä, hui.
Toukokuu on ollut jopa harvinaisen opiskeluntäyteinen. Mulla oli kuun puolivälissä pari tenttiä ja kesäkuun alussa on taas muutama lisää, joten koko ajan on pitänyt olla lukemassa johonkin tai miettiä aihetta seminaariin. Niin, tosiaan, mullahan piti olla pakolliset seminaarit vielä 1. ja 2.7. mutta sain ne siirrettyä aikaisemmaksi niin, että saatan kotiutua täältä lopullisesti jo ennen ensi kuun loppua...! Vielä en kuitenkaan ole päättänyt mitään. Ja se muuten ressaa hieman.
Muuten tämä kuu on kulunut tunnollisesti urheillen ja vieraita viihdyttäen. Perheeni kävi täällä toisen kerran ja lisäksi viimeisen viikonlopun vietin kaikkein odotetuimman vieraan kanssa. Ja oikeastaan ainoan "oikean" vieraan kanssa, heh. Samainen henkilö on syy myös siihen, miksi olen kevään aikana käynyt parikin kertaa Suomessa lomailemassa. Joten oli mukavaa saada myös vastavierailu. :)
Olen myös vihdoin tutustunut tähän kaupunkiin vähän paremmin! On edelleen alueita, joilla en ole käynyt lainkaan, mutta mm. perheeni kanssa tehty seikkailu Wienin eteläpuolelle valotti taas hieman lisää, miten erilaisia ympäristöjä Wienistä löytyy. Kun itse asuu melko lähellä keskustaa (2. Bezirk) sitä unohtaa helposti, ettei koko kaupunki ole tiiviisti rakennettua kerrostaloaluetta. Olen iloinen myös siitä, että olen vihdoin jaksanut kahlata Praterin puistoa läpi. Hassua etten koskaan syksyllä lenkkeillyt muualla kuin tuossa yhdessä kulmassa. Ja tulipahan vihdoin käytyä myös itse huvipuistossa - ja vieläpä niissä kaikista karmeimmissa laitteissa! Enpä olisi ikinä itsestäni uskonut, mutta eihän sitä nyt miesseurassa voi alkaa neiteillä. ;)
Tässä kuussa olen ihmetellyt tämän maan sääilmiöitä myös harvinaisen paljon: ensin oli kesä, sitten oli kaksi viikkoa ihan syksy, kylmää ja vettä satoi kaatamalla joka päivä, sitten kesä tuli vähäksi aikaa takaisin - ja nyt on taas syksy. Ei vaan voi ymmärtää.
Olen muuten onnistunut elämään budjettini kanssa! Viikonloppuna mulla oli vielä 20 euroa tämän kuun budjetista käyttämättä. Hyvä minä. :) Ensikuussa saattaa taas mennä yli, koska loppua kohden tulee varmaan hieman juhlittua... ja onhan mulla toi yksi ulkomaanreissukin tulossa heti ensikuun alussa.
Olen tosiaan yrittänyt miettiä pääni puhki viettäisinkö juhannusviikonlopun täällä vai Suomessa - mulla ei ole enää mitään velvotteita jäljellä 24.6. jälkeen, joten voisin lentää sen päivän iltana Suomeen. Mikä voisi olla kivempaa kuin juhlia vuoden kivointa juhlaa kavereiden kanssa mökillä? Mutta sitten taas toisaalta, sinä samaisena viikonloppuna olisi täällä Donauinselfest ja varmasti useita läksiäisbileitä, koska se sattuu olemaan useimmille meistä ihan vihoviimeinen viikonloppu tässä kaupungissa. Joten jos en olisi täällä, jäisikö se harmittamaan? Vaikeita valintoja, ei voi muuta sanoa.
Ihan hirveän nopeasti meni muuten koko toukokuu, en ehtinyt edes huomata!
Enpäs ole muuten pitkään aikaan kirjoittanut yhteenvetoa tällaisena ihan "normaalina" päivänä. Tänään ei ole tapahtunut mitään erikoista, joten voin varmaan kertoa tässä samassa yhteydessä tästä päivästä lyhykäisesti. Mulla on ollut maailmanlopunpäivä - stressaa niin paljon että kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Mulla on huomenna tentti johon en ole ehtinyt lukea kunnolla, enkä ehdi lukea myöskään sen uusintaan. Lisäksi mulla ois monta muutakin koulujuttua hoidettavana ja paljon päätöksiä tehtävänä, niistä tärkeimpänä toi juhannus-kysymys. Ääääääääää. Sain sentään käytyä salilla ja melkoisen pitkällä kävelyllä. Sen jälkeen oli jo ihan vähän parempi fiilis. Ehkä tän stressin kanssa on vaan opittava elämään...
Bis Morgen!
Liebe Grüsse, O
maanantai 31. toukokuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti