Keskiviikon pohdintoja

Tänään mua on ärsyttänyt taas useampi asia.

Ensinnäkin, täällä oleminen. Aloin oikein lukea omia juttujani syksyltä, että muistaisin, miten ainutlaatuinen tilaisuus tää on. Mua vaan alkaa jo puuduttaa vähäsen... varsinkin kun nykyään ei enää tapahdu niin paljon kuin silloin aluksi. Tai tapahtuu, mut ei sellasia juttuja, joihin mua pyydettäisiin mukaan.
Siitä pääsenkin toiseen ärsytyksenaiheeseeni - miksei mua nykyään enää pyydetä mihinkään?? En viime yönä saanut oikein unta, ja aloin mietiskellä, että olenkohan mä tietämättäni loukannut joitain ihmisiä joskus jotenkin? Kun täällä on niin paljon sellaisia ihmisiä, jotka luokittelen ihan hyviksi kavereikseni, ja joiden kanssa vietin joskus paljonkin aikaa, mutta jotka eivät nykyään enää pyydä mua mihinkään mukaansa. Hmpf. Ja se vähän vaivaa.
Kolmas ärsyttävä asia, joka tavallaan liittyy myös tuohon edelliseen, ja joka ärsyttää ehkä kaikkein eniten just nyt. Mulla on kesäkuun ekan viikonlopun ympärillä viikon loma (to-ke) ja olen suunnitellut lähteväni silloin Kroatiaan (tai Sloveniaan, rantalomalle mieluiten kuitenkin). Noh, viikonloppuna kuulin, että yksi porukka onkin juuri silloin menossa sinne - mutta he ovat jo varanneet kaiken, joten en voi vaan joinata. Yritin jo syyskuussa houkutella ihmisiä lähtemään mun kanssa rantalomalle, mutta silloin kukaan ei innostunut. Mutta nyt ne ovatkin sitten innostuneet. Oon yrittänyt parhaani mukaan etsiä itselleni kaveria, jonka kanssa lähteä, mutta kaikilla muilla tuntuu olevan just silloin jotain. Mä en oikeesti ala mitään jos joudun istumaan viikon kotona. Lähden sitten vaikka ittekseni jonnekin, niin säälittävältä kuin se kuulostaakin, prkl, jos en löudä seuraa tai jos kukaan ei huoli mua mukaansa minnekään. :P

No niin se siitä angstailusta, oli pakko päästää nämä ajatukset ulos päästäni. Kaikenkaikkiaan tämä on ollut ihan hyvä päivä, ylitin itseni juoksemalla huimat 3,5 kilometriä putkeen! Kuulostaa vähältä, mutta mulle se on ihan järjettömän pitkä matka. Ennen hyvä kuin jaksoin kilsan juosta...
Mihinköhän se aurinko on taas kadonnut? Ihan pilvistä ja synkkää ollut koko päivän. Vielä ei sada, mutta maanantaista viisastuneena olen kantanut koko päivän sateenvarrjoa mukanani. Haha.

Tänään luvassa vähän tavallisesta poikkeavaa keskiviikkotoimintaa: mennään ensin katsomaan Suomen peliä, ja sen jälkeen pitkästä aikaa Charlie P'siin lauleskelemaan karaokea.

Bis Morgen!