Lähdettiin matkaan perjantaiaamuna sateisesta Wienistä. Junamatkaa varten ostettiin leipomosta eväitä, tottakai. Matka sujui leppoisasti ja maisemat olivat aivan mahtavia raiteiden kulkiessa vuorien halki. :)
Henna, lippu ja eväät
Minä samoissa asetelmissa
Mozzarella ciabattaa parempaa evästä ei olekaan, mmm
Hieman eri näköistä kuin Suomessa?
Metsän keskellä kasvoi piippu
Junan ohjelma, ja salmiakkia oli myös mukana.
Menomatkalla meillä ei ollut junanvaihtoa, vaan istuskelimme kaikessa rauhassa kuutisen tuntia junassa. Onneksi saimme vallattua itsellemme oman "hytin", jonne kukaan muu ei uskaltanut tulla. Hihihi.
Helteiseen Ljubljanaan saavuimme kahden jälkeen, ja lähdimme etsimään hostelliamme - talo löytyi helposti, mutta itse oven löytyminen vei tovin.
Perillä!
Hostellista löytynyt esite hieman hämmensi meitä
Löytyihän se
Hostelli (Zeppelin nimeltään) oli tosi kiva ja hyvällä paikalla! Hostellinpitäjä miekkonen jopa kantoi mun matkalaukkuni rappuset ylös, heh. Ja tottakai piirsi meille karttaan, missä mitäkin on. Loistavaa palvelua. :)
Pienen levähdyksen ja vaatteiden kevennyksen jälkeen lähdimme etsimään ruokaa. Samalla tuli tehtyä pieni kaupunkikierros. Olimme jo hieman turhautuneita, kun mistään ei näyttänyt löytyvän paikallista ruokaa - wieniläista ruokaa oli kyllä tarjolla joka paikassa. Vihdoin löysimme meitä miellyttäneen paikan ja söimme taytetyt kalkkunaschnitzelit. Olipas muuten harkullista.
Juhannussalko??
Keskusaukio ja näkymä linnalle
Henna :)
Ode
Ljubljanica-joki
Söpö kapea kuja ja luuranko häkissä
Vihdoin! Ruokaa!
Jes!
Yksi asia meitä hieman hämmensi. Miksiköhän kaupunkiin on ripoteltu näitä:
...ei soitettu yhdenkään ovikelloa
Shoppailimme ihan kokeilumielessä kuitenkaan ostamatta varsinaisesti mitään. Kaupunki antoi hyvän ensivaikutelman - söpö ja sopivan pieni!
Funikulaarilla olisi päässyt ylös linnaa katsomaan
Söpöjä...
...tuoleja!
Jännittävää arkkitehtuuria
Kaupungin pienoismalli
Hostellilla pieni välikuolema ja loppuilta nauttimista viinistä ja olusista. Vanhat ja väsyneet eivät jaksaneet lähteä ulos. Tyydyimme puhumaan paskaa ja syömään paljon, haha.
Nukuimme kuin tukit siitäkin huolimatta, etta huoneemme ikkunaa ei saanut kunnolla kiinni. Nautimme... monipuolisen aamiaisen hostellilla ja lähdimme ilmaiselle kaupunkikierrokselle.
(Älä tapa mua jooko?)
Hostellin seinällä ollut kartta nauratti: Suomen tärkeimmät kaupungit ovat selvästi Helsinki ja Kajaani
Näkymä viistosti "olohuoneen" ikkunasta
Paikallinen näppis oli hiukan erikoinen
Matkalaiset Outi ja Henna
Pikkupöllöt
Lohikäärmesilta; otus on kaupungin symboli
Torilla myytiin hedelmiä...
...ja paljon kukkia
Kirkon ovi oli hieno
Voiko tähän näkyyn kyllästyä?
Yliopisto
Napoleonin kunniaksi pystytetty pylväs, taijotainsinnepäin
Kaksituntisen kierroksen jälkeen oli pakko ottaa pikkuinen välikuolema ennen kuin lähdimme seikkailemaan kohti suurta ostoskeskusta. Pääsimme bussiin pummilla, koska emme löytäneet yhteistä kieltä ja kuski vain viittoili meitä istumaan. Hieman noloa ehkäpä, mutta emme valita.
Ostoskeskus oli hieman pettymys ja hermot meinasivat mennä muutamankin kerran. Paikka oli todella huonosti suunniteltu! Se oli vain iso alue, jolla oli paljon erinäisiä rakennuksia - osassa ei ollut mitään, yhdessä oli jotain ihmeellisiä halpiskauppoja, ja yhdessä oli "normaaleja" kauppoja (kuten esim. H&M). No säästettiinpähän ainakin rahaa kun ei ostettu juuri mitään.
Meitä kuitenkin ilahdutti useat eläinkaupat...
Kaupat olivat kumman avaria
Pömpylöitä!
Oransseja tipusia
Slovenialainen keittiö on siis sekoitus naapurimaiden keittiöistä: italialaista, unkarilaista, itävaltalaista, jne.
Odottelimme...
...malttamattomina...
...tätä herkkua. NAMIIIIIII
Vaihtelua normiposeeraukseen
Ruon jalkeen oli pakko kayda hakemassa vielä jätskit, ja sitten olikin taas välikuoleman aika. Helposti olisi voinut muuten nukkua aamuun asti.
Mikä mahtaa olla "Jää kermanvärinen" ?? :D
Illan eväät
Uusi mutta hyvä tuttavuus, tequilakalja
Vaihteeksi roseeta - ei maistunut miltään
Sunnitelmat oli kovat, että oltaisiin lähdetty tutustumaan paikalliseen yöelämään (vaikka olimmekin juuri kuulleet, ettei sellaista juuri ole), mutta ei taaskaan jaksettu - ehkä sunnuntaina sitten. Juu niin varmaan...
Tyydyimme ihmettelemään seinällä olevaa kitaraa
Sunnuntaina oltiinkin oikein tehokkaita! Aamupalan ja pakollisen aamuvälikuoleman jälkeen lähdettiin suuntaamaan kohti linnaa. Löysimme reitin ylös mäelle ihan sattumalta. Näkymät olivat mainiot ja opiskelijahinta torniin ei ollut paha; 2 euroa normaalin 6:n sijaan. Matkamuistomyymälästä tarttui mukaan korttien lisäksi jotain pientä kivaa.
Aikamme näkymiä ihailtuamme tulimme funikulaarilla alas.
Mitäs tässä tapahtuu...?
...ahaa, jonkun sortin kuvaus!
(No worries, mulla oli shortsit ton mekon alla)
Sneak-peak
Tätä pitkin kiipesimme ylös mäelle
Matkan varrella oli söpö mökki - hyvä vuosiluku btw
Aurinkokello
Tykki!
Linnan torni
Hui!
Hieman...
...maisemia
Molemmat kodit samalla suunnalla
Linnan piha
Tähän kuvaan mahtuu meidän hostellimmekin
Ei aluksi meinattu huomata noita korkeampia vuoria, wow!
Turisti
...turistit
Linnan muuria
Pelottavat portaat
Kappeli
Kappelissa oli kukkavalokuvanäyttely; Suomi
Itävalta; Edelweiss, eli alppitähti
Linnan piha muurilta kuvattuna
Henna kuvaa
Minä ja vuoret
Tulossa jo alas
Funikulaarissa!
Lohikäärmesilta näkyy just ja just
Vilaus kaupunkia
Kun olimme päässet mäeltä alas, katsastimme taidemarkkinat ohimennen ja söimme jätskit.
Maitoautomaatti, hmm?
Pakko poseerata kun on sininen jäde ;)
Tivoli-puisto
Olis tehnyt mieli hypätä sekaan
Rakkaudentunnustuksia
Voisin asua tässä...
... tässä...
...tai tässä (ja ottaa noi kisut!)
Kun maisema oli tämä
Maalaisidyllipose
Eläintarhan edustalla oli jännä patsas
Apina, sorsia ja joutsen. Loogista.
Aaaw
Sudetkin olivat päikkäreillä
Ilves puussa!
Tästä voimmekin kivasti opetella lintuja sloveniaksi
Hyvin piilotettu leopardi
Pöllönen
Kynitty papukaija
Kengulu
Kiraffi
Söpö siili
Gerbiileiden pesuhetki
Pömpylöitä!
Kotimatkalla löysimme mielenkiintoisia juttuja. Jalat alkoivat olla jo muussia ja nälka kurnia mahassa, joten matka tuntui toooodella pitkältä, vaikkei se oikeasti edes ollut.
Matkalla takaisin - mitä tämä mahtaa tarkoittaa?
Suomenlippu? Sehän voi tarkoittaa...
...melkein vain yhtä asiaa, ja sitähän se olikin
Näissäkin taloissa...
...voisin asua
Levähdimme hetken hostellilla ja lähdimme metsästämään ruokaa, joka osoittautui astetta haastavammaksi. Kävelimme varmaan tunnin ennen kuin lopulta päädyimme syömaan pizzat. "Slovenialainen" ruoka on kallista, mutta emme olisi halunneet syöda perus italialaista tai meksikolaista tai itävaltalaista, joita kyllä oli tarjolla mielin määrin. Pizza oli kyllä todella hyvää, ei siinä mitään.
Nyt vasta muuten muistin nämä pari paikkaa, joiden listoja käytiin katsomassa ihan kierroksen alussa. Mutta ilmeisesti ne unohtui kun ei edes-takas kävelyn jälkeen palattu tänne?
Taidetta joen rannassa
Perskeles, eikun siis...
Rantakatu
Human fish..?
Pizzan odottelua
Namiiiiii
Taidekuva, oi kyllä
Ljubljana by night
Kevyt iltapala
Maanantaiaamuna söimme astetta kevyemmän aamupalan koska tarkoituksena oli syödä vielä viimeiset jätskit ennen kuin lähtisimme juna-asemalle.
Teetä ja paahtoleipää, mutta ei muroja
Meidän huoneemme hienot seinät
Psykedeeliset lakanat
Hostellin rakennus, meidän ikkunamme oikealla keskirivissä
Hyvästeltyä huoneemme lähdimme etsimään postimerkkejä ja syömään sitä viimeistä jäätelöä. Postimerkit löytyivät onneksi helposti, koska olimme bonganneet postitoimiston jo aikaisempina päivinä. Jäätelönmetsästys tuotti hieman päänvaivaa, mutta lopulta päädyimme syömään annokset, jotka menivät ihan lounaasta.
Viimeinen turistikuva
Jädet
Aurinko ja jäätelö <3
Sitten olikin jo aika poistua kaupungista. Haimme omaisuutemme hostellilta, vaihdoimme pitkiin housuihin (uuuffffff) ja matkalla juna-asemalle ostimme vielä evästä, tottakai.
...mitäs muutakaan.
Ah, kylmää!
Paluumatkamme ei ollut suora, vaan jouduimme vaihtamaan junaa Mariborissa. Se kävi kuitenkin hyvin helposti, vaihtoaikaa oli 40 minuuttia ja juna lähti viereiseltä raiteelta. Onneksi molemmissa junissa meillä kävi tuuri ja saimme varattua koko matkaksi itsellemme kokonaisen "hytin". Ja luojan kiitos ÖBB:n junassa oli sentään ilmastointi, ensimmäinen pätkä oli nimittäin aika tuskaa. Vaikka tietenkin heti rajan ylityksen jälkeen alkoikin taas sataa vettä... ei jaksanut edes yllättää. Onneksi se ei jatkunut ihan Wieniin asti.
Todistusaineistoa, että olen ollut Mariborissa
Henna ja jännittävin löytömme, paukkusuklaa
Minä syömässä löysää suklaata
Niin... meillä oli taas vähän evästä
Maisemat oli edelleen hienot, ja pilvet vähän hassuja
Matka oli kaikin puolin onnistunut, vaikka keskityimmekin juhlimisen sijaan pääasiassa paikallisiin tuotteisiin tutustumiseen, jäätelönsyöntiin sekä nukkumiseen (jossain vaiheessa aloin miettiä, miten mielekästä matkaseuraa olenkaan, kun koko ajan on pakko saada nukkua hetki... haha). Joka ilta emme aivan onnistuneet iltapalavalinnoissamme; joskus viini oli pahaa, välillä juusto, joskus jopa suklaa. Mutta sentään joka ilta joku asia onnistui! Olut sai myös hyvät pisteet, vaikka vielä emme olekaan löytäneet Ottakringerin voittanutta. ;)
Kolme päivää oli juuri sopiva aika viettää tuossa kaupungissa; siinä ajassa ehti nähdä kaiken oleellisen, mutta aika ei myöskään käynyt pitkäksi. Voin kuvitella, että viikossa (tai talvella) tekeminen voisi loppua kesken, sen verran pienestä kaupungista on kuitenkin kyse.
Havaitsimme myös, että paikalliset eivät ilmeisesti ole koskaan nähneet ihmistä; saimme aika paljon katseita osaksemme noiden muutaman päivän aikana, ja hostellilla eräs mies olisi halunnut tarjota meille kaljaa pariinkin kertaan. Kieltäydyimme kunniasta.
Kiitokset vielä Hennalle matkaseurasta ja muutenkin mukavasta viikonlopusta! Minnekäs lähdettäisiin seuraavaksi?
Loppuun vielä kuva-arvoitus: mitä tässä tapahtuu?
...no siinä jähmetetään tietenkin helteessä pehmennyttä suklaata. ;)
<3
1 kommentti:
Ihquja kuvia ja ihqu matka! :) Tosin tuosta yhestä kuvasta vois vaikka tappaakin, mikä ihmeen suorakulmiopää...
En miekää muistanu enää noita yhtiä ravintoloitaa, mut eikö se toinen (potentiaalisempi niistä) ollu meksikolainen? Jos sitä ei siks niin pitäny mielessä.
Lähetä kommentti