Starttasimme klo 9.14 Wienin Westbahnhofilta, määränpäänä siis pieni Melk, joka on tunnettu upeasta vanhasta luostaristaan.
Innokas matkailija
Toinen
Ja ihan ensimmäiseksi me ajoimme pysäkkimme ohi! Junassa ei ollut kuulutuksia, ja vaikka näimme junan ikkunasta Melkin luostarin, emme tajunneet jäädä pois koska emme olleet varsinaisesti juna-aseman kohdalla. En vieläkään ymmärrä, mihin siinä olisi muka pitänyt jäädä, kun ei ollut laituria?? No, mehän päädyimme sitten...
Tänne päädyttiin
...paikkaan nimeltä Pöchlarn. :D Jossa ei muuten näyttänyt olevan yhtään mitään. Onneksi se ei ollut kovin kaukana, ja kohta tulikin jo juna jolla pääsimme takaisin päin. Tällä kertaa osasimme jo jäädä pois Melkissä, krhm.
Ei siellä ollut mitään
Vihdoin olimme siis perillä ja lähdimme suunnistamaan luostaria kohti. Se oli kätevästi mäen päällä, joten sen paikantaminen ei ollut kovin vaikeaa. Matkan varrelle mahtui paljon kaikkea nättiä ja kivaa.
Noniin
Asema rempassa, siksi ajoimme siis ohi, kiitos vaan
Kartta
Siellä se häämöttää
Muistomerkki
Kirkko
Söpö!
Miksei Suomessa ole tämän näköisiä taloja?
Rathaus
Turismus
Hieno ja hieman vanha fresko
Pastellitaloja
Tää oli mun lemppari
Turismus
En ymmärrä?
Ah, todella kaunis!
Vanhoissa rakennuksissa kannattaa aina katsella kattoon
Piha
Oli niin hieno ympäristö että oli pakko vähän poseerata
Tässä välissä kävimme ostamassa lipun luostariin ja istahdimme penkille nauttimaan aamupalaa. Tottakai olimme lähtiessämme ostaneen mozzarella-ciabatat junamatkalle, mutta emme sitten kuitenkaan syöneet niitä vielä junassa. Evästauon jälkeen menimmekin sitten luostariin sisään.
Turistit
Tältä se siis kokonaisuudessaan näyttää. Hieno, eikö?
Pienoismalli
Nää freskot on vaan niin käsittämättömän hienoja
Maisema, tuolta me tultiin!
Tonava
Näköalapaikka
Turistit taas
Kirjastossa
Bongaa pari vajaria
Tässä vaiheessa kierrosta päädyimme vihdoin itse kirkkoonn. Mun ensimmäinen reaktio oli auki loksahtanut suu, hetken sanattomuus, ja sitten - WOW. Melkin luostarin kirkko on oikeasti ehkä yksi kauneimmista paikoista joissa olen käynyt!
Urut
Alttari
Kupolin sisäpuoli
Ihailutuokion jälkeen kierros jatkui taas luostarin muihin osiin.
Vajarithan ne siinä
Kurkistusreikä
Tämä maisema voisi olla suoraan postikortista!
Hassu kello
Kierros päättyi luonnollisesti matkamuistomyymälään, siltä ei tosin tarttunut mukaan kuin muutama hieno postikortti. Sitten menimmekin tutustumaan luostarin puistoon.
Aina vaan lisää hienoja freskoja
Turisti ja Tonavan laaksoa taustalla
Tässä vaiheessa alkoi yhtäkkiä hieman sataa, mutta onneksi vieressä oli ravintola joten istuimme päivänvarjon alle nauttimaan jäätelöannokset.
Ja se sade loppui juuri sopivasti niin, että kun jädet oli syöty niin aurinko paistoi taas ja matka jatkui. :)
Palasimme juna-asemalle tarkoituksena ottaa bussi Spitziin ja jatkaa sieltä junalla Kremsiin, joka oli päivän toinen kohde. Jostain ihmeen syystä bussi meni klo 14 ja 16, mutta ei kello 15, ja mehän olimme asemalla tottakai varttia vaille kolme. Hetken pähkäiltyämme päätimme että on vaan pakko vaihtaa suunnitelmaa, koska ei ole järkeä jäädä odottamaan. Hyppäsimme vaan junaan joka menisi takaisin kohti Wieniä.
Heihei Melk!
Emme kuitenkaan halunneet lopettaa reissua vielä, joten päätimme pysähtyä matkan varrella St. Pöltenissä.
St. Pöltenin asema oli myös remontissa
Rapuja!
Kirkko
Spora, hehe
Hämähäkin seitti
Tämä taisi olla Rathaus
Taas pastellitaloja
Tummat pilvet alkoivat hiipiä ylle
Tädeillä on jku tärkeä palaveri menossa...
St. Pölten oli ihan nätti paikka, vaikka matkaoppaassakin oikein sanottiin, ettei turisteja kiinnosta käydä siellä. No eihän siellä varsinaisesti mitään ollutkaan, mutta kyllä kaikki tuollaiset vanhat kaupungit on mukavia katseltavia. :)
Junamatka St. Pöltenistä Wieniin oli ehkä maailman tuskallisin: juna oli niin täynnä teinejä ettei ollut toivoakaan päästä istumaan, ilmastointia ei ollut joten olo oli kaiken puolin tuskallinen ja epämiellyttävä. Olin siinä vaiheessa päivää jo niin väsynyt (1,5 tunnin yöunien jälkeen) että meinasin nukahtaa seisaalleen. Olisin tehnyt kyllä mitä vaan jos olisin päässyt vaan istumaan... onneksi matka ei kestänyt kuin 45 minuuttia, mutta oli kyllä elämäni pisimmät kolme varttia!
Äsken otin pikaisen välikuoleman, ei se kyllä paljon lohduttanut.
Kämppikseni lähti tänään muuten kotiin, emmekä varsinaisesti edes hyvästelleet. En tiennyt aamulla mitä olisin tehnyt; teki mieli jättää lappu, mutta en tiennyt mitä kirjoittaisin siihen. Kun tulin kotiin, kämppikseni oli jättänyt keittiön pöydälle läjän englantilaisia ruokajuttuja (mm. kahvia, päivän pelastus) sekä pitkän kirjeen. Täytynee vastata sille facebookissa. On kyllä hieman haikea fiilis nyt - ja outoa olla taas ihan yksin täällä!
Minulla on hieman erilainen juhannus edessä, nimittäin koko viikonlopun kestävät suurensuuret ilmaisfestarit, Donauinselfest! Sinne lähden ihan kohta. Ja huomenna tuleekin jo Hilkka. :)
Hauskaa juhannusta!
Hauskaa juhannusta!
Bis Morgen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti