250./10/0

Koodiotsikosta huolimatta en ole ryhtynyt matemaatikoksi! Luvuthan tulevat siitä, että
-tämä on jo 250. postaus! Valitettavasti en taida päästä kolmeensataan
-minulla on enää 10 päivää jäljellä tässä kaupungissa, apua
-mun salikortti loppui tänään. :D Eli siitä tuo nolla. Nyt voin vaan lenkkeillä.


Mutta palataan hetkeksi taas eiliseen! Oltiin katsomassa Juhanin konserttia (hän soittaa siis pasuunaa) ja oli oikeastaan aika hauskaa. Hyvinhän ne tosiaan vetivät, ei mikään ihme että ovat osavaltion paras orkesteri (taijotainsinnepäin). Koko orkesteri koostui siis oikeastaan pelkistä puhallinsoittimista (ja pakko sanoa, että musiikkin miellytti korvaani jollain kummalla tavalla enemmän kuin esim. jousisoittimet) Me jaksoimme reippaina istua sen koko 2,5 tuntia minkä se konsertti kesti, onneksi välissä oli tauko. Minä tunnetusti revin huumoria kummallisista asioista, kuten triangelimiehestä. Haha.

TU:n Kuppelsaal, hyvin mielenkiintoinen paikka

Päivi keskittyy

Siellä se nyt soittaa!

Triangelimies...

...joka soitti myös mm. lautasia. Haha.

Väliaika, kahvia ja pullaa

Juhani ja "hanuri"

Fanit

Veronika ja minä poseerasimme Juhanin kanssa (outo valo)

Lempi-ihmisiä, Tommi, Henna ja Päivi :)

Spritzeriä täytyi saada tottakai...

:)

Karlskirche näkyi ikkunasta

Soittaako joku tosissaan harppua?

Ohi on

Tuo oikealla oleva oboe-setä oli kauhean herttainen, se sai ison kukkakimpun ja vei sen samantien yleisöön (oletettavasti) vaimolleen :)

Konsertin jälkeen lähdimme Naschmarktille drinksuille. Sen jälkeen suunnitelmissa oli mennä U4:ään farewell-bileisiin, mutta ensin oli saatava jotain syötävää! Söimme kebabit aivan U4:n vieressä, ja juuri kun olimme menossa itse baariin, päätimmekin skipata. :D Bussi tuli juuri sopivasti eikä kellään ollutkaan enää niin suurta bilefiilistä. Nopeaa päätöksentekoa, must say. Ajelimme bussillä oopperan eteen treffaamaan Juhanin ja pohtimaan jatkosuunnitelmia. Aikamme pähkäiltyä lähdimmekin kaikki vain koteihimme (itse olin ainakin melko väsynyt, koska edellisenä iltana meni sinne viiteen asti).
Illan päättömyydestä huolimatta oli tosi hauskaa! Lisää tällaista. :)

Naschmarktilla

Njam ja mums

"Linja-autossa on nyt tunnelmaa.."

Tommin "sä otat ihan liikaa kuvia" - ilme

Tänään aloitin päiväni käymällä siellä salilla, oli suorastaan hieman haikeaa ajatella etten koskaan enää mene kyseiseen paikkaan! Kolme kuukautta meni tosi nopeasti - niin kauan on siitä, kuin aloin tuolla salilla käydä. Toivon vaan että seuraavan 10 päivää on niin hyvä ilma että voin käydä joka aamu lenkillä, muuten alkaa ärsyttää.

Kiitos ja näkemiin!

Kotimatkalla kävin kaupassa. Ehkä olen joskus kertonutkin, että Pratersternin Billa on suunnilleen ainoa kauppa koko kaupungissa, joka on sunnuntaisin auki, ja siksi siellä on aina silloin miljoona ihmistä. Luulin välttäväni ryysiksen käymällä siellä jo alkuiltapäivästä, mutta ehei, ihan tupaten täynnähän se oli. Prkl.
Sitten istuskelin  taas koneeni äärellä, tällä kertaa jopa sain hieman viimeisteltyä seminaariesitystäni. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.

Jottei tästä postauksesta tulisi sekavaa kuvaoksennusta, teen jotain hyvin poikkeuksellista ja jaan tämän päivän kahteen postaukseen. Kävimme nimittäin alkuillasta Hennan kanssa seikkailemassa Simmeringistä eteenpäin, mutta kerron siitä kohta lisää....

Bis... später :D