sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Zentralfriedhof

Kävimme tosiaan Hennan kanssa tutustumassa erääseen turistikohteeseen. Voiko parempaa tekemistä keksiä sunnuntaille kuin käydä hautausmaalla? Wienin Zentralfriedhof on siis jumalattoman suuri ja sinne on haudattu mm. Beethoven, Strauss, Schubert......... ja muutama muu. Kuulemma kaikenkaikkiaan 2,5 miljoonaa ihmistä, siis puoli Suomea. Haha. Bongailimme kuuluisuuksien lisäksi hassuja nimiä ja hassuja hautoja. Ja niitä kyllä todellakin riitti, vaikka emme todellakaan kävelleet koko hautausmaata läpi.
Samalla tuli katsastettua, miltä näyttää kun Simmeringin asemalta jatkaa eteenpäin - oli muuten aika hassua aluetta jotenkin, sellaista lähiömäistä. :D

Pääportti, ei kovin kummoinen

Jotenkin huvittavaa, että toisella puolella tietä myydään hautakiviä


Mitä pitää tehdä tullakseen haudatuksi näin?

Tämän avulla löytyi tärkeimmät haudat

Kylpyamme, vai sittenkin arkku?

Strauss

Schubert

Muistomerkki Mozartille (ei ole oikeasti haudattu tänne)

Beethoven

Toinen Strauss

Ja kolmas. Mikä on tuo hengaileva patsas, ja miksi se on siinä??

Meidän mielestä nuo kahvat hautojen kansissa olivat epäilyttäviä

Fanta, heh

Oma pikku huvimaja?

Tämä oli jännittävä; ilmeisesti kiipeilyonnettomuudessa kuolleiden hauta

Tämä halusi erottua joukosta

Miksi siinä on tuo naama??


Spooky...

Tämä oli myös hyvin spooky

Mitä tapahtui kesällä 1927?

Koko alueen kartta - iso on

Lasten haudat olivat pelottavia, ja monissa oli vieläpä tuollainen tuulihyrrä

Minä

Siili! Nähtiin myös joku toinen eläin (joka näytti lähinnä marsulta?? :D )

Henna ja kurkistusreikä

Tästä portista poistuimme

Ja tältä näytti muurien ulkopuolella

Hautausmaakävleyn jälkeen ajoimme ratikalla vielä vähän eteenpäin, vain todetaksemme, ettei siellä ole mitään. Sitten lähdimme ratikalla takaisin, ja jatkoimme aina Rennwegille asti.
Meidän oli tarkoitus jo eilen mennä syömään erästä herkkua, mutta emme sitten ehtineetkään (koska olin itse niin aikaansaamaton ja hidas). Tänään kuitenkin päätimme seikkailumme lopuksi mennä maistamaan herkkua nimeltä Mohr im Hemd. En oikein tiedä mitä se on, jonkinlaista kakkua, mutta ei kuitenkaan. Vaikea selittää. Mutta tosi hyvää se oli! Tarjoilija taisi olla hieman ihmeissään kun tilasimme pelkkää jälkkäriä.

Mohr im Hemd suklaakastikkeen ja kermavaahdon kanssa

Henna kuolaa

Minä kuolaan


Hitto että tänään oli kyllllllllmä! Tosi kiva että keskellä kesäkuuta niin kylmä, että tarttis melkein pipon päähän. Brr.

Mulla oli tänään metrossa jotenkin haikea fiilis. Outoa kuvitella, että ihan kohta tää kaikki on ohi. Kupla hajoaa ja kaikki lakkaa olemasta. Mitä sitten tulee? Jatkuuko elämä kotona muka normaalina? En usko, ei ainakaan sellaisena, kuin mitä se oli ennen lähtöäni tänne, ei omalta osaltani. Ja se on itseasiassa varsin positiivinen asia. :)

Huomenna luvassa lisää seikkailuita Hennan kanssa :) meillä riittää suunnitelmia jokaiselle päivälle! Suomeksi sanottuna, viimeisten päivien viettämistä parhaalla mahdollisella tavalla.

Bis Morgen!

P.s. Alla tosiaan toinen postaus tältä päivältä ja eilisillalta :)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Wienissä oli mellakoita 1927, joissa kuoli joku pari sataa ihmistä. En tiiä miksi, tiedän vaan että oli.

-T

Neiti Outi kirjoitti...

Kiitos tiedosta :) meitä kun jäi häiritsemään tuo kunniahauta-asia.