Täytyy kyllä sanoa että oli niin jännittävä ja tiivistahtinen reissu että siitä riittää kyllä kerrottavaa lapsenlapsillekin!
Mistäköhän sitä edes alottaisi.... no, varmaan alusta. Heräsimme siis lauantaiaamuna klo 7 koska bussimme lähti kohti Amsterdamia klo 9. Matkaeväänä meillä oli korvapuusteja ja lihapiirakoita, from merimieskirkko. Mukanamme kulki vain yksi pieni matkalaukku, jossa olivat molempien tavarat.
Olimme hyvissä ajoin siellä mistä bussi lähti, ja melko pian teimme jännittävän havainnon: muita suomalaisia. Emme kuitenkaan paljastaneet itseämme vielä tässä vaiheessa...
Asettauduimme bussiin ja melkein heti taisimme molemmat ottaa torkut, koska ainakaan mä en muista alkumatkasta mitään. Mutta jossain vaiheessa olimme saapuneet Hollannin puolelle, ja paikkaan nimeltä Eindhoven. Sen jälkeen matkamme jatkui pitkään kaupungin läpi, mutta en tiedä minkä kapungin tai kaupunkien. Sen jälkeen maisemat vaihtuivat. Lähes koko loppumatka oli maaseutua - minä innokkaana valokuvaajana yritin ottaa kuvia mahdollisimman monista lehmä- ja lammaslaumoista ;) mun suureksi iloksi (not) meidän takana istunut setä huomasi myös mun kiinnostukseni eläimiä kohtaan; hän ilmaisi sen samalla kun kysyi, mitä kieltä me oikein puhumme. Niin ja tietenkin aina välillä meiltä pääsi unohtumaan että siellä bussissa oli ainakin 5 muuta suomalaista, tuli nimittäin puhuttua hyvin kovaäänisesti mitä kummallisimmista jutuista... krhm.
Nykyaikaisia tuulimyllyjä matkan varrella
Ruskeita lampaita!
Hassu vene
Huomatkaa tuo yksi laikukas lammas! Jännä!
Ensimmäinen pysähdys
Toinen hassu vesi ja vene
Hassu vene
Huomatkaa tuo yksi laikukas lammas! Jännä!
Ensimmäinen pysähdys
Toinen hassu vesi ja vene
Matkalla oli vähän ruuhkaa ja olimme jo valmiiksi aikataulusta myöhässä, kun kuski pysäyttää bussin ja selittää jotain. Tässä vaiheessa paljastimme itsemme toisille suomalaisille; he kun näyttivät puhuvan ranskaa toisin kun eräät. Kysyimme siis heiltä mitä nyt tapahtui. Ilmeisesti kuljettaja ei saa ajaa kauemmin kuin 4,5 tuntia kerralla, ja koska ruuhkien takia aikaa oli jo kulunut tuon verran (ja meidän olisi jo pitänyt olla Amsterdamissa), meidän piti pitää puolen tunnin tauko. Just, mahtavaa. Kävimme sitten tutustumassa jonkinlaiseen ostariin Utrechtissa.
Vihdoin ja viimein saavuimme Amsterdamiin noin 14.30, 1,5 tuntia alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä. Nopeasti hakeutuminen metroon ja hotellille. Ostimme 24 tunnin lipun; joskin heti olimme pulassa kun emme tajunneet leimata itseämme sisään, niin emme myöskään meinanneet päästä metroporteista ulos. Kadulla kiva täti neuvoi missä suunnassa hotellimme on; se vain ilmestyi jostain heti kun pysähdyimme pähkäilemään.
Meidän hotelli oli erittäin positiivinen yllätys! Valitsimme siis kaikkein halvimman hotellin, joka olisi lähellä keskustaa, ja aamupala sisältyy hintaan. Hotel Seasons oli oikein mukava ja tunnelmallinen pikku hotelli, ja meidän huoneemme sijaitsi ylimmässä kerroksessa :)
Asettautuminen ja taas matkaan! 20 minuuttia hotelliin kirjautumisesta olimme jo liikkeellä. Otimme ratikan kohti asemaa, jossa tapasimme Tiiniksen kaverit Mian ja Kaisan (kyllä minäkin ne siis tunnen; he olivat käymässä viikonloppuna Utrechtissa ja tulivat sieltä Amsterdamiin). Sitten meidän oli tarkoitus mennä etsimään Primark (vaatekauppa), mutta tajuttiin että se on eri "zonella", eikä tiedetty oisko meidän liput voimassa siellä. Ensimmäinen vastoinkäyminen. Hypättiin siis ratikasta pois ja käveltiin kanvan rantoja pitkin, erilaisia kukkakojuja tutkiskellen....
Ai siellä oli tällainenkin!
Myös tivoli oli kaupungissa, samanlaisia laitteita tosin kun Praterilla
Central station
Aivan tavallinen kukkakoju
Ei niin tavallinen kukkakoju
Koska olimme päättäneet käydä parissa museossa, jätimme Mian ja Kaisan hetkeksi ja suuntasimme Rijksmuseumiin - tässä vaiheessa tuli eteen päivän toinen vastoinkäyminen, nimittäin Outin kuuluisa huono muisti. Toinen museoista oli auki klo 18 asti ja toinen klo 19, ja mä muistin että nimenomaan tämä Rijksmuseum olisi myöhempään. Wrong. Kello oli tasan kuusi ja se oli juuri mennyt kiinni. Äkkiä takaisin ratikkaan ja peukut pystyyn että ehtisimme Anne Frankin taloon ajoissa.Myös tivoli oli kaupungissa, samanlaisia laitteita tosin kun Praterilla
Central station
Aivan tavallinen kukkakoju
Ei niin tavallinen kukkakoju
De Bijenkorf- tavaratalo
Voffeli! Valkosuklaalla ja kermavaahdolla, mmm
Noi talot oli aivan vinossa, kuten monet muutkin Amsterdamin taloista
Nätti talovene
Voffeli! Valkosuklaalla ja kermavaahdolla, mmm
Noi talot oli aivan vinossa, kuten monet muutkin Amsterdamin taloista
Nätti talovene
Loppu hyvin, kaikki hyvin. Olimme siellä tasan puoli seitsemän, ja museoväki kysyikin että kai olemme tietoisia että he sulkevat seitsemältä. Juu juu, ei haittaa! Ja hyvin me ehdittiin käydä se läpi siinä ajassa, ja oli ihan visiitin arvoinen paikka :) Tiinis osti vielä kyseisen kirjan suomenkielisen version matkamuistoksi; se oli siellä myynnissä varmaan kaikilla mahdollisilla kielillä.
Olin tietenkin niin fiksu etten siinä kiireessä tajunnut ottaa kuvaa itse talosta, mutta tämä on näkymä talon edestä kuvattuna!
Käytiin hotellilla pikaisesti vaihtamassa vaatteet ja sitten lähdimmekin illallistamaan Mian ja Kaisan kanssa. Päädyimme ilmeisesti johonkin argentiinalaiseen paikkaan. Oli hyvää ruokaa! Minä ja Tiinis otettiin jälkkäreiksi lasit portviiniä, Mian ja Kaisan täytyi kiirehtiä takaisin Utrechtiin.
Illallisen jälkeen meidän oli tietenkin pakko mennä tsekkaamaan kuuluisa punaisten lyhtyjen alue. Oli kyllä aika mielenkiintoinen kokemus: puolialastomia naisia näyteikkunoissa keikistelemässä, punaisissa valoissa tietenkin. Huomasi kyllä että alue oli oikea turistinähtävyys, sillä liikkeellä oli paljon ihmisiä, ja osa heistä oli pukeutunut Michael Jacksoneiksi. Haha. Ja niitä naisiakin riitti kyllä joka makuun. ;D
Parin tunnin kiertelyn jälkeen suuntasimme vihdoin hotellille nauttimaan ansaituista yöunista valkoisissa lakanoissa. Mmmmmm.
Aamulla heräsimme virkeinä ja menimme nauttimaan sitä kauan odotettua aamiaista, joka oli muuten positiivinen yllätys sekin! Vai mitä sanotte näistä antimista:
Koska bussimme kohti Brysseliä lähti klo 14, luovutimme hotellihuoneemme ja suuntasimme Rijksmuseumiin; jos nyt vaikka olisi parempi onni matkassa. Kello oli siinä vaiheessa noin 10.50 aamulla. Olimme varsin tietoisia että Amsterdamissa olisi sunnuntaina maratoni ja sen takia useat ratikkalinjat ei kulkisi, mutta sitä me ei tajuttu, että se rajoittaisi myös jalankulkijoiden kulkemista. No päästiin sinne museoon ihan hyvin, sinne oli vain noin 10 minuutin kävelymatka meidän hotellilta ja juuri sen kohdalla sattui olemaan jalankulkijoille silta, joten pääsimme toiselle puolelle tietä (jonka blokkasi siis se maratoni).
Museo oli näkemisen arvoinen, joskin kaikkein kuuluisin taulu (Rembrantin Yövartio) ei meidän mielestä ollut mitenkään kovin kummoinen. Tosi iso taulu joo, mutta kyllä useat muut taulut siellä oli paljon hienompia ja jännempiä. Ostinkin yhden taulun magneettina (hyödyllinen!), se jäikin ainoaksi ostoksekseni koko kaupungista :D
Jos olisimme olleet fiksuja ihmisiä, olisimme menneet tässä vaiheessa taksisin hotellille ja skipanneet suunnitellut pikaostosretken. Mutta sen sijaan etsiydyimme ainoaan kulkevaan ratikkaan ja keskustaan pikavisiitille. Juoksimme läpi kaksi kauppaa (emmekä tietenkään ostaneet mitään, mutta eipähän tarvinnut jäädä miettimään) ja äkkiä takaisin. Tosin mikään ei tapahtunut niin "äkkiä" kuin toivoimme, vaan matkoihin meni huomattavasti enemmän aikaa kun oli tarkoitus. Olimme hotellin edessä vain noin puoli tuntia ennen kun bussimme lähtisi, ja silloin se hupi vasta alkoikin. Aamulla maratonreitti ei vielä mennyt meidän hotellin edestä, mutta nyt se olis ilmestynyt siihenkin, eikä me päästy tien toiselle puolelle! Paniikissa siitä että laukkumme oli yhä hotellilla, me toisella puolella tietä, ja bussi toisella puolella kaupunkia lähtisi puolen tunnin kuluttua, menimme poliisisedälle mankumaan että miten me pääsemme läpi. Ensin se ei tuntunut tajuavan tuskaamme, mutta lopulta käski meidät vähän kauemmaksi ja sitten menemään vaan yli kun ei tule juoksijoita. Näin teimme, ja sitten hirveä spurtti hotellille; kello oli jo 20 minuuttia vaille kaksi. Olimme jo päättäneet ottaa taksin, mutta tietenkin meidän tie oli suljettu niin eihän siihen voinut taksia soittaa. Kipitimme siis metrolle ja toivoimme että ehtisimme.....
Olis siis pitänyt olla hiljaa siitä, että kirjoittelen Amsterdamin tarinan mikäli selviämme sieltä taksisin :D mutta kuten kuvasta näkyy, selvisimme kaikista kommelluksista huolimatta turvallisesti takaisin. Olimme bussilla n. klo 13.56, siis 4 minuuttia ennen lähtöä. Lähtöselvitysnainen oli kuulemma alkanut tiuskimaan kiukkuisesti Tiinikselle koska olimme myöhässä, mutta olimme varsin tietoisia siitä. Mutta eikö kukaan muu muka huomannut maratonia joka pisti koko kaupungin sekaisin??? :D
Sitten lähdimme matkaan kohti Brysseliä. Bussi kulki eri reittiä kuin tullessa, ja matkanvarrella näimme ainakin Haagin ja Rotterdamin. En nyt tiedä voimmeko sanoa käynemme niissä, mutta nähty ainakin on. Rotterdam näytti oikein kivalta; Haagiin en välttämättä menisi. Belgian puolella pysähdyimme Antwerpenissä! Ja jottei matka olisi ollut aivan tylsä, meille selvisi noin kolme tunnin köröttelyn jälkeen (joista ainakin 2 tuntia olimme puhuneet normaalilla äänellä kaikista mahdollisista asioista), että edessämme istui kaksi suomalaista. Olisihan se pitänyt arvata - mutta mistä niitä oikein sikiää??!
24:ssä tunnissa ehti nähdä Amsterdamin parhaat palat, mutta kyllä sinne täytyy ehdottomasti mennä toistekin, vähän paremmalla ajalla :)
2 kommenttia:
kiva kun kirjoitit näin pitkästi!! arvasin että jaksat tarinoida enemmän niin itse pysyin vähäsanaisena:D
Juu olen itsekin yllättynyt, muutaman kerran meinas mennä hermot ja kädet puutui, ja kuten ehkä huomaatkin, unhodin joitan yksityiskohtia :D Muuuutta oli kyllä mahtava reissu <3
Lähetä kommentti