Praha

Oli niin hauska reissu että!
(Varoitus: sisältää yliannostuksen kuvia)

Perjantaiaamuna heräsin klo 4 ja keittelin itselleni aamupuuron; pitäähän pitkään bussimatkaan jotenkin varautua. Yritin olla kovin hiljaa ettei irlantilainen heräisi, onneksi sillä on hyvät unenlahjat. Varttia yli viisi lähdin suunnistamaan yliopistolle jossa meillä oli tapaaminen. Siellä olikin jo tuttuja kasvoja, esimerkiksi suomalaiset Henna, Tommi ja Wilhelm. Ja toki muitakin.

Bussin startatessa oli vielä pimeää joten yöunien jatkaminen ei ollut kovin vaikeaa. Myöhemmin kuulin että takanani istuneet Henna ja Agnes olivat olleet hereillä ja hihitelleet kaikille muille jotka nukkuivat sikeästi, oli kuulemma aika hassu näky :D
Pysähdyttiin pari kertaa matkan varrella, ekan kerran Itävallan ja Tsekin rajalla. Ostin vähän evästä. Sen jälkeen pysyinkin hetken hereillä ennen kuin uni maistui taas. Täytyy kyllä sanoa että eron huomasi heti kun tultiin Tsekin puolelle; tie muistutti mua vähän Romanian teistä.....

Vihdoin ja viimein joskus yhdentoista paikkeilla saavuttiin Prahaan - näky oli upea! Oon kyllä kuullut että Praha on nätti kaupunki mutta en olisi kyllä uskonut ennen kun näin itse omin silmin. Itäeurooppalaisuus kun ei yleensä ole synonyymi nätille....
Asetuttiin hostelliimme (Hostel Marabou btw) jossa meidät jaettiin huoneisiin; muutama 14 hengen huone. Aluksi se kuulosti oudolta, koska mun mittapuulla 6-8 hengen huone on jo iso, mutta itseasiassa niin iso huone osottautui oikein kivaksi. Tai no, ehkä me oltiin ainoita joilla loppujenlopuksi oli kivaa, kun satuttiin olemaan ainoat yöeläjät siinä huoneessa... mutta siitä lisää tuonnempana.

Hostellin seinä

Jännittävä sisustus, must say

Näkymä hostellin ikkunasta

Meille ei missään vaiheessa kerrottu koko viikonlopun suunnitelmaa, vaan tietoa tuli pienissä paloissa. Tässä vaiheessa meille kerrottiin, että söisimme nyt lounaan hostellilla ja tunnin päästä lähtisimme tutustumaan Juutalaismuseoon, ja sen jälkeen meillä olisi vapaa-aikaa ennen illallista. No lounas oli vain noin miljoona pizzaa jotka oli tilattu hostellille, mutta ruokaa toki sekin. Meille jaettiin myös kartat joihin oli valmiiksi merkattu tapaamispaikat, joskin mä en koskaan saanut sitä versiota.



Pizzojen jälkeen lähdettiin sitten bussilla kohti Juutalaismuseota; bussistakin huokui sitä itäeurooppalaista tunnelmaa... ihmettelin, et miks meille on valittu nimenomaan joku juutalaismuseo, mutta ilmeisesti se on aika tärkeä nähtävyys Prahassa. Eikä kyseessä suinkaan ollut vain yksi museo, vaan se käsitti koko entisen juutalaiskorttelin ja alueella oli siis useampi vanha, museoksi muutettu syynagooga. Kierros oli oikein mielenkiintoinen, tosin oppaan englanti oli valillä hieman arveluttavaa. "Tämä on viimeinen kohteemme, tämän jälkeen voitte ruostua".

Agnes & Henna

Kaikki ottaa kuvaa samasta kohteesta:

Maisel synagooga, kierroksen aloitus

Seuraava synagooga, en enää muista nimeä

Vanha juutalaisten hautausmaa

Lainakipat

Uusvanha synagooga

Franz Kafka

Espanjalainen synagooga, kierroksen lopetus ("After this you can rust")

Hassuja koirapatsaita

Kierroksen jälkeen oltiin sen verran poikki että lähettiin hostellille ottamaan power napit. Siis päikkärit suomeksi. Ketään muuta ei vielä siinä vaiheessa näkynyt hostellilla, mikä ei tietenkään haitannut meitä mitenkään. Ketään ei kuitenkaan näkynyt edes siinä vaiheessa kun oltiin jo lähössä illalliselle, joten olimme hieman ihmeissämme. Myöhemmin meille selvisi, että osa porukasta oli mennyt suoraan kierroksen jälkeen teatteriin. Mitä v.....? :D Selvästikin hieman erilaisia ihmisiä kuin me, krhm. Ja tämä käsitys vain vahvistui matkan edetessä.

Pojat vetää sikeetä

Mun sänky, tuo alempi siis

Henna ja Agnes :D

Wilhelm ja Tommi

Joku öllimölli

Ratikassa

Henna ja minä

Illallinen oli muuten varsin mielenkiintoinen. Ensinnäkin me viisi (minä, Henna, Tommi, Wilhelm ja latvialainen Agnes) istuttiin omassa pöydässä koska suurin pöytä oli jo täynnä. No mikäs siinä. Syötiin piffit ja oli oikein hyvää, mutta jälkiruoaksi piti tilata talon erikoisuus, nimittäin olutjäätelö. Tässä vaiheessa voin päästää teidät jännityksestä ja paljastaa että se oli just niin pahaa miltä se kuulostaakin. Jäädytettyä kaljaa ja kermavaahtoa, hyi v.....u. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta tässä yhteydessä se on enemmän kuin tarpeen. Urhoollisesti yritettiin tyhjentää lasejamme mutta lopulta kaikki jätettiin ne syömättä. Onneksi ei ollut kovin kallista lystiä, tulipahan nyt ainakin kokeiltua. Siis pikku vinkki: jos menette Prahaan, älkää missään nimessä maistako olutjäätelöä, se maku vainoaa teitä ikuisesti.

Pojat odottelee ruokaa

Oli siellä muutama muukin matkalainen

Tommin piffi

Minun piffi

Jaksoimme vielä olla innoissamme

Näyttää herkulliselta

Tunnelma tiivistyy...

... juu ei


Poikien ilmeet kertoo kaiken

Illalliselta palattiin hostellille ja käytiin lähiputiikissa ostamassa vähän virvokkeita. Meidän iloksemme sieltä sai ihan oikeaa Koskenkorvaa, niin pakkohan sitä oli ostaa. Sitä nautimme hostellihuoneessamme kaikessa rauhassa, kunnes muut huoneen asukkaat ilmoittivat, että ovat varmaankin pian menossa nukkumaan, että jos voisimme siirtyä sitten jonnekin muualle. Kello oli 11 illalla. Silmiämme pyöritellen siirryimme yleisiin tiloihin - ja kappas, siellä aika vierähtikin kivasti ja yhtäkkiä jäljellä oli enää me 5 ja kello oli neljä. Sitä ennen oli pelattu biljardia ja rupateltu kaikista maailman asioista. Sitten kömmimme nukkumaan.

Tätä housumuotia emme varmaan koskaan tule ymmärtämään....

Oli pakko ottaa kuva, älkää kysykö miksi

Pikku yllätys Martijnille (hollantilainen ystävämme)


Mikä Tommia mietityttää

Alakerran kutunurkka, lol

Tästä alkoi eräs missio


Tommi hieroo partaansa...

...hävitessään naiselle ;)



Wilhelm näyttää miten pelataan

Lauantaina saimme nukkua pitkään, kävimme aamupalalla ja jatkoimme pötköttämistä. Päivän ohjelmassa oli kaupunkikierros ja Charles bridge, ja sitä ennen päätimme käväistä ihan pikkuisen kaupungilla.

Konflikti?

Poliisisetiä

Ratikkakahvila

Psykedeliaa


Hassu pallo

Ratikkaa odotellessa

Sieltä se tulee!

Myöskin lauantain kierros oli varsin mainio ja maisemat todella upeat :) välillä keskittyminen kuitenkin herpaantui ja meidän jutut muuttui vähän levottomiksi... haha. Kertoisin mielelläni jotain faktoja joita opimme kolmetuntisen kierroksen aikana, mutta valitettavasti mieleeni ei jäänyt ensimmäistäkään. Ja sitäpaitsi kukaan ei koskaan oikeastaan kertonut, mikä tulee olemaan kierroksen kohokohta tai mitä ylipäänsä olemme menossa katsomaan. Mutta eiköhän nämä kuvat kerro tarpeeksi; osaavat ainakin kuvailla näkymää paremmin kuin minä.

Busted...

Joku tärkeä rakennus

Ensimmäinen vilaus siitä upeasta maisemasta

Joku toinen tärkeä talo

Vartijasetä

Kirkko

Kivoja kuvia

Tämä oli joku rakennus "sinkkunaisille"

Kiinnostuneita ihmisiä

Pilkahdus maisemasta

Ja vihdoin itse maisema

Häät!

Hassuja lintuja

Varo laulavia miehiä?

Charles bridge

Söpö talo

Epäilyttävä patsas?

Hassu pallo jälleen kerran

Polkuveneitä!

Astronominen kello

Joku pääaukio

Lauantaina jouduimme ruokkimaan itse itsemme ja kierroksen jälkeen menimmekin johonkin perinteiseen tsekkiläiseen ravintolaan; minä tosin otin gnoccheja koska heillä ei ollut sitä mitä alunperin olisin halunnut. Mutta gnocchit toimii aina, niin myös Tsekeissä.

Tommi, minä, Wilhelm

Jälkkäriksi turvallinen irishcoffee - ainoa irlantilainen asia josta pidän

Illalla meillä oli pre-partyt hostellilla, mutta täytyy kyllä sanoa ettei ollu kovin kummosta :D onneksi osasimme viihdyttää itseämme ja keskenämme meillä oli taas oikein hauskaa.
Koska minä olen niin palvelualtis ja Tommi niin lämminsydäminen mies, musta tuli jossain vaiheessa sen jalkavaimo :DDD erittäin vaikea inside-läppä selitettäväksi... No kaikessa hauskuudessaan jotkut erehtyivät sitten luulemaan meitä pariskunnaksi (No, no definately not) siitäkin huolimatta että Tommi esitteli mut lisänimellä cold bitch (tästä voin paljastaa sen verran että nimi juontaa juurensa enemmänkin siitä että mulla on aina kylmä, eikä niinkään mun persoonastani). Hauskaa siis oli, vaikka huumorin taso oli mitä oli ;)

"Lihava setä opettaa neidille biljardia" kuten Tommi itse kommentoi tätä kuvaa (nappasin Hennalta!)

Olen erittäin kiinnostunut tietämään, mikä on "Anagrammi kirjakauppa"

Lauantai-illan päätteeksi lähdettiin vähän ulkoilemaan. Tsekin käsitys yöbusseista oli kuitenkin yllätys; yksi bussi kerran tunnissa. Päädyimme sitten kävelemään keskustaan, aikaa kului kokonaiset puolitoista tuntia. Aivan kun tämä ei olisi ollut riittävästi, piti muhun tietenkin iskeä joku kaamea heikotus just kun oltiin menossa baariin sisään. En ollut edes kovin hubalassa, joten siitä kyseinen olotila ei ainakaan johtunut. Ehkä oon vaan allerginen alkohlille tai jotain, haha. No siinä tilanteessa ei kyllä paljon naurattanut kun huippas niin helkkaristi ja jalat oli ihan makaroonia. Tommi sitten ystävällisesti vei mut taksilla takaisin hostellille... yritin kyllä kieltäytyä mutta hän ei kuulemma missään nimessä antais mun mennä yksin. Olen hyvin kiitollinen. :]

En kuitenkaan uskaltanut mennä nukkumaan koska olo oli niin outo, joten päädyin kyhjöttämään sohvalla mehulasi kourassa. Wilhelm oli itseasiassa palannut hostellille jo aikasemmin, ja onnistunut saamaan riidan aikaiseksi yhden ranskalaisen tytön kanssa. Ranskiksethan eivät tunnetusti ole kieli-ihmisiä, he kun olettavat, että ranskalla pärjää, ranska on maailman kieli. Wilhelm oli sitten kohteliaasti yrittänyt sanoa, että on se sääli, etteivät he puhu englantia, kun on niin vaikea kommunikoida ja ymmärtää muita ihmisiä kun ei ole yhteistä kieltä. Tästä se tyttö oli tietenkin vetänyt herneen nenuunsa. Mun mielestä tilanne oli erittäin huvittava, ja tilannetta vaan paransi se, ettei me voitu selittää sille tytölle, ettei Wilhelm mitään pahaa tarkoittanut, koska sen tytön englannintaidot olivat niin rajalliset. How ironic. Lopulta Wilhelm kuitenkin totesi, että kaikki ranskalaiset on ihan perseestä (yhdyn tähän mielipiteeseen) ja jatkoi istumistaan erittäin mairea hymy kasvoillaan. Haha.
Koska mulla ei tässä vaiheessa ollut enää kameraa mukana, nappasin nämä kaksi kuvaa Martijnilta.






Mä saatoin myös saada muutaman vihamiehen matkan aikana, koska ravasin yön aikana useamman kerran meidän huoneessa, ja kaikki muut siis nukkuivat. Eihän se mun vikani ole että niillä on niin huonot unenlahjat...!

Vihdoin joskus viiden aikoihin kömmittiin taas sänkyihimme. Aamulla jälleen aamupala ja tavaroiden pakkaus. Suurin osa meidän huoneen asukeista olivat jo poistuneet siinä vaiheessa kun me herättiin. Itseasiassa havahduin seitsemältä kun luulin Tommin seisovan mun sängyn vieressä; se olikin yksi aasialainen tyttö joka nukkuin mun yläpuolella.... mustat pitkät hiukset, helppo erehtyä ;) mutta haloo, seitsemältä, sunnuntaiaamuna??? Käänsin kylkeä ja jatkoin unia.

Hostellihuoneemme sunnuntaiaamuna; kaikki muut ovat jo poistuneet

Meillä oli yhteinen lounas ennen lähtöä takaisin Wieniin, ja ennen sitä mentiin Hennan kanssa shoppailemaan. Kauppoja kyllä löytyi mutta hintataso ei huokunut sitä itäeurooppalaisuutta jota olisin kaivannut... ostin kuitenkin yhden villatakin, paidan ja saappaat. Sekä tietenkin vähän turistikrääsää ;>




Lounas olikin sitten aika vitsikäs. Buffetpöytä, josta löytyi kaikkea mahdollista sushista simpukoihin. Lihat tulivat suoraan pöytään, aivan kuin brasilialaisissa veistelyravintoloissa. Tosin siellä en muista maistaneeni kanan sydäntä, mutta nyt sitäkin on kokeiltu... Moneen kertaan totesinkin Hennalle, että Brasiliassakin oli muuten sitä ja tätä ja tota. Kunnes ehkä tunnin mussuttamisen jälkeen tajusin, että hetkinen, tämä ruoka, nuo kuvat seinällä.... onkos tämä brasilialainen ravintola??? Ja olihan se. Tunsin itseni taas niin älykkääksi.

Tämäkään ei soittanut kelloja

Ja tätä en tietenkään ollut huomannut tullessa

Vihdoin päästiin lähtemään takaisin Wieniä kohti ja bussissa uni maistui taas.

Kotiinpaluu ei vaan ollut niin ihana, tää kämppä on taas sen tason läävä ettei mitään rajaa... irkku oli jättänyt huoneensa oven sepposen selälleen, oli pakko ottaa pari paparazzi kuvaa (en aio julkaista niitä täällä, voin esittää ne sitten kotiinpalattuani jotta ymmärrätte mistä olen puhunut). Mutta karseelta siis näytti ja myös haisi; kärpäsiä lentelee ympäriinsä. Nice.

Nyt oon kyllä niin poikki ja puhki että pakko mennä nukkumaan, mutta yhden asian haluan vielä jakaa kanssanne: lauantaina ohitin tämän syksyn puolivälin! 8 viikkoa takana, 8 vielä edessä ennen kun tulen jouluksi kotiin. Tai siis nyt enää 7 viikkoa ja 6 päivää. :)))


Wien hiljenee.
Bis morgen <3