&$¤#@*?% irlantilaiset!!!

Nyt tältä neidiltä loppui kyllä ymmärrys. Jos Tiinis aikoinaan havaitsi, että ranskalaisilta puuttuu joku osa päästä, niin mä olen tehnyt saman päätelmän irlantilaisista.

Tiedättekin jo mitä mieltä mä oon kämppiksestäni; sotkuinen, äänekäs, eikä tunnu tajuavan ettei keskellä yötä metelöiminen ja kavereiden kanssa rupattelu ole kauhean suotavaa - ylipäänsä se ei tunnu tajuavan, että täällä asuu joku muu. Tähän asti olen ajatellut häntä yksilönä, mutta nyt joudun yleistämään tämän käsityksen koskemaan koko kansaa.
Menin eilen aikaisin nukkumaan koska olin niin väsynyt. Oli kuitenkin vaikea saada unta, koska viereisessä huoneessa soi puhelin koko ajan. Ja kämppikseni ei ollut kotona, se lähti kymmenen aikoihin johonkin toisen irlantilaisen tytön kanssa, joka ilmeisesti myös asuu tässä talossa. Noin varttia vaille yksi, kun olin jo vihdoin unessa, heräsin siihen että joku soittaa ovikelloa (ja sehän kuulostaa siis palohälyttimeltä). Meinasin saada sydärin! En tietenkään mennyt avaamaan, koska ei mua kukaan tulisi kyselemään keskellä yötä (ja vaikka tulisikin, mua ei kiinnostaisi). Mutta se rimputtaminen vaan jatkui ja jatkui. Siinä vaiheessa mulla paloin pinna aivan täysin. Ryntäsin ovelle, tarkoituksenani huutaa että tajuatko mitä kello on ja että voitteko lopettaa toisten ihmisten häiritsemisen, myös minä asun tässä asunnossa. Mutta heti kun riuhtaisin oven auki, ennen kun ehdin edes suutani avata, se toinen irkkutyttö alkoi jo selittää että hänen pitäisi päästä mun kämppikseni huoneeseen hakemaan jotain. Näytin varmaan just niin vihaselta ku miltä musta tuntuikin - annoin sen tyypin vaan mennä mun ohi enkä ehtinyt edelleenkään sanoa mitään. Äänestä päätellen mun kämppis oli unohtanut avaimensa (koska tää toinen irkku vaan käveli sen huoneeseen, yleensä se on lukossa jos hän ei ole kotona) ja lähettänyt kaverinsa hakemaan niitä. Vajari????!!! Poistuessaan tyttö kiitti ja mä murahtelin oman oveni välistä "you'r welcome...."

En siis saanut välitettyä viestiäni. Kädet edelleen säikähdyksestä vapisten menin takaisin sänkyyni. Kuulin kun kämppikseni tuli kotiin noin 5 minuuttia myöhemmin, omilla avaimillaan. Mikä tässä koko episodissa oli pointtina??

Joudun tekemään johtopäätöksen, että irlantilaiset ovat idiootteja. Tai ainakaan he eivät tunnu tajuavan, mikä on sopivaa tai järkevää, ja mikä ei. Lisäksi he ovat jumalattoman hölösuisia ja puhuvat aivan liian nopeasti ja dorkalla aksentilla. Helkkari.

Kohta kouluun, toivottavasti en näe kämppistäni koko päivänä. >:(