Mun kuvasaldoni on valitettavasti aika surkea; ensin mun kamera vammas jotain, ja myöhemmin en paljon jaksanut edes kaivaa sitä esille. Aina ei voi voittaa, ja sillee.
Mutta iltamme siis alkoi Simmeringistä, kuten joskus vanhoina hyvinä aikoina. Tosin tällä kertaa virallisena emäntänä toimi Natasa, Veronikan kämppis.
Keittiö pullollaan ihmisiä
Minä, Katrien, Sara, Katrien
Minä ja Sara
Ana ja Heidi
Sarah ja minä
Ana ja Natasa
Sarah, minä, Sara
Simmeringissä viihdyttiin niin kauan, kunnes oli pakko kipittää viimeiseen metroon. Illan jatkosuunnitelmat oli vielä auki, tässä vaiheessa käytiin varmaan jotain syvällisiä spekulaatioita aiheesta.....
Meiän porukka riitti täyttämään koko luikuportaat
Yritettiin mennä Moulan Rougiin, mutta sinne maksoi ilmeisesti liikaa sisään? Jokatapauksessa lähdettiin siitä oopperalta sitten Stephansplatzin suuntaan etsimään jotain menomestaa. Tässä vaiheessa mulle tuli joku ajatushärö. Käytiin siinä matkan varrella tsekkaamassa pari pientä baaria, ja tultiin ulos. Sitten yhessä vaiheessa mä puhuin puhelimessa, enkä ilmeisesti tajunnut, että porukka päättikin jäädä yhteen salsabaariin. Minä päässäni laskeskelin, että nyt ne kaikki vaan otti ja katos, joten mä suunnistin itsekseni Museumsquartierille. Siellä oli - ylläri ylläri - pojat juhlimassa Tommin entisen kämppiksen synttäreitä. Sekaan vaan!
Tähän väliin kuva-arvoitus:
Kenen kieli?
No Mikon! :D
Kauan en ehtinyt siellä niiden seurassa istua, kun pojat päättivät, että on aika vaihtaa paikkaa. Erästä herraa laulatti, joten suunnattiin siihen mystiseen karaokepaikkaan, jossa oltiin pari viikkoa sitten Tommin ja Juhanin kanssa. Siellä viihdyimmekin loppuun saakka - vaikka se yksi laulunhimoinen ei lopulta edes laulanut.
Iltahan oli vasta päässyt kunnolla vauhtiin, eihän silloin voi kotiin mennä. Napattiin taksi ja ajeltiin Gasometerille - onneksi gasobaarilla ei ole sulkemisaikaa. Mikko ja Wilhelm luovuttivat tässä vaiheessa, mutta me istuttiin ja juteltiin siellä Tommin kanssa... no, myöhään tai aikaseen, miten asian sitten ikinä haluaakaan ilmaista. Kun juttu luistaa, niin aika juoksee kyllä kumman rivakasti. Hauskaa oli, ei voi muuta sanoa. :)
Tänään olen yllättäen ollut hiukan väsynyt, mutta silti sain itseni pakotettua lukemaan. Mullahan onkin mahtava yksi tentti ensi viikolla alkuperäisen kahdeksan sijaan. Kyllä ne kaikki tentit tulee olemaan, mutta osa vasta maaliskuun alussa, ja osa pitää tosiaan sopia erikseen. Ihme meinkinkiä, mutta eipä se sinänsä haittaa. Just nyt en jaksaisikaan lukea yhtään enempää, haha.
Talvi on kyllä todella palannut, -10 näyttäs olevan, brrrr. Mitä voi silloin laittaa päällensä?? Tänään vuorossa jälleen kerran yhdet "läksiäisbileet", saa nähdä minkälaisella kaavalla tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti