lauantai 16. tammikuuta 2010

150. !

Pitäisi varmaan pitää jonkunlaista kirjaa, montako päivää olen viettänyt täällä. Aika hyvin olen onnistunut pitämään tämän yksi postaus per päivä tahdin, paitsi tietenkin reissussa ollessa ei ole voinut kirjoitella. Mutta toi 150 haiskahtaa kyllä siltä, että olisin kirjoitellut jopa enemmän? Hmm? No jokatapauksessa, aika kunnioitettava määrä, sanoisin. Ei siitä ole vielä kahtakaan kuukautta, kun ylitin sadan postauksen rajan.


Pitihän mun sitten nähdä sekin päivä, että mulla on hauskaa reggaebileissä. Khyyllä, kuulitte aivan oikein. Ja mähän en tunnetusti kyseisestä musiikkityylistä edes välitä. Me tosiaan eilen käytiin tsekkaamassa ne TU:n (Technische Universität) Farewellbileet, jotka oli Karlsplatzilla sellaisessa vanhassa asemarakennuksen tyyppisessä ratkaisussa. Eka havainto, kun astuttiin sisään.... onko nää oikeat bileet? Ei nää voi olla, eihän? Mutta kyllä ne vaan oli, niin randomilta kun se aluksi vaikuttikin. Olisihan se pitänyt muistaa, että nörtit on yleensä niitä pahimpia bilehirmuja... krhm. Meininki oli hieman erilainen kun niissä torstain bileissä. Raggae pauhasi ja vihta haisi, mutta oli kyllä tosi hauskaa ja rentoa. Melko hämmentävää suorastaan. Jossain vaiheessa siirryttiin siitä vihdanhajuisesta alakerrasta yläkerran discoluolaan, jossa ei yllättäen ollut ketään muita. Mutta meillä oli ihan hauskaa keskenämme. Phil Collins...tää on Phil Collins...!!! ;)



 
Juhani tekee tuttavuutta jonkun TU:laisen kanssa. Propsit ton tyypin susipaidalle...



 
Katrien, Heidi, Sara, narkkari minä


Ihan hieno paikka oli


Näin käy kun ottaa kuvan pimeässä huoneessa: "Ai täällä on vihreät seinät!"


Tänään olen ollut ylpeä itsestäni, koska sain luettua ihan kunnolla tentteihini. Mitään muuta en olekaan vielä ehtinyt tehdä. Kohta ajattelin paistella vähän kalapuikkoja ja alkaa sitten valmistautua iltaan. Tänään on vuorossa ihan vaan kotibileet yhden italialaisen tytön luona. Huomaa kyllä, että lukukausi lähenee loppuaan, kun koko ajan on jotain menoa. Ihmiset haluaa selvästi viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä vielä niin kauan kun voi. Ja mikäs sen mukavampaa, ettei tarvitse kotona nyhjätä.

Btw 1.Eilen mulla oli muuten pohkeet kipeet tanssimisesta, niin että portaissa kulkeminen oli vähän kivuliasta. Mutta tänään ne on niin kipeet etten pysty melkein edes kävellä. Kauheen kiva.

Btw 2. Kevät on selvästi tulossa, kun vielä puoli viideltä paistoi aurinko! Kivaa. :)



 


Bis Morgen!

Ei kommentteja: